Euroopan sisämarkkinat eivät vaadi unionia
Euroopan unioni jatkaa viime vuoden marraskuussa jumiutuneita budjettineuvotteluita. Työn alla ovat unionin monivuotiset rahoituskehykset vuosille 2014–2020.
Pääministeri Jyrki Katainen selvitti keskiviikkona eduskunnan suurelle valiokunnalle rahoituskehysneuvottelujen tilannetta. Katainen ja Eurooppa-ministeri Alexander Stubb ovat joutuneet myöntämään, että Suomi on unionissa nettomaksaja ja osuus vain uhkaa kasvaa.
Nykyään Suomi on maksajana jo vähintään Saksan tasoa. Tiedonantaja on jo vuosia kertonut, miten Suomi maksaa EU:lle vuosittain jopa satoja miljoonia euroja euroa enemmän kuin mitä saa. Yhteensä jäsenyysvuosien 1995–2011 aikana Suomi on maksanut EU:lle 2,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä olemme yhteisöltä saaneet. Tämä tuntuu valtavalta summalta tilanteessa, missä kotimaassa puhutaan talouden tiukkuudesta, velkaantumisesta ja leikkaus- ja vyönkiristyspolitiikan välttämättömyydestä.
Stubb on hehkuttanut julkisuudessa, että Suomen EU:lle maksama summa on pieni hinta unionin sisämarkkinoille pääsystä. Stubb unohtaa, että Suomi oli jo osa eurooppalaisia sisämarkkinoita Euroopan talousalue ETA-sopimuksen kautta – ennen integraatiokehitystä unioniksi. ETAan kuuluvat EU:n ulkopuolelta Norja, Liechtenstein ja Islanti, jotka siis nauttivat sisämarkkinoiden eduista ilman EU-rasitetta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus.
Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Uusliberalistisen politiikan hengen mukaisesti tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen tekemiin päätöksiin, jotka kurjistavat työväenluokkaa entisestään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.