Ay-väen rauhanpäivät on tärkeä yhteistyöfoorumi

09.01.2018 - 12:30
- Ay-liikkeen tulisi ottaa nykyistä laajemmin käsittelyyn myös kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat, toteaa Tanja Pelttari. Kuva: Essi Rajamäki.

13. – 14. tammikuuta Helsingissä kokoonnutaan Ay-väen rauhanpäiville Hotelli Arthuriin. Tanja Pelttari on yksi rauhanpäivien aktiiveista: hän toimii Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtajana sekä kuuluu Suomen Rauhanpuolustajien johtokuntaan. Päivätyönään Pelttari työskentelee vastaavana ohjaajana perheryhmäkodissa: hänen vastuualueenaan ovat yksin Suomeen saapuneet alaikäiset, jotka ovat saaneet oleskeluluvan.

Tärkeä yhteistyöfoorumi

Ay-väen rauhanpäivien toteutuksesta vastaavat Suomen Rauhanpuolustajat sekä Työpaikkojen rauhantoimikunta ovat yli neljänkymmenen vuoden ajan yhteisvoimin vastanneet Ay-väen rauhanpäivien järjestämisestä ja toteutuksesta.

"Ay-liikkeen tulisi ottaa nykyistä laajemmin käsittelyyn myös kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat."

– Työpaikkojen rauhantoimikunnan ajatuksena on aina ollut se, että tarjoamme rauhanpäivien muodossa foorumin, joka kokoaa yhteen yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Tapahtuman kautta ay-liikkeen näkökulmia tuodaan osaksi rauhaliikkeen toimintaa sekä samalla vahvistetaan ay-liikkeessä toimivien tietoisuutta yhteiskunnallisiin ja rauhankysymyksiin liittyen.

– Ay-liike on kansalaisjärjestö, jonka toiminta painottuu edunvalvontaan ja näin kuuluukin olla. Ay-liikkeen tulisi kuitenkin tämän tärkeän asian ohella ottaa nykyistä laajemmin käsittelyyn myös kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat sekä solidaarisuus- ja rauhankysymykset: kyseiset teemat nostetaankin rauhanpäivillä esille.

Monipuolisuus on tapahtuman suola

Rauhanpäivät kokoavat yhteen ammattiliittojen aktiiveja ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Alustajina on ammattiliittojen edustajia, poliitikkoja ja ministereitä sekä yhteiskunnallisiin aiheisiin erikoistuneita tutkijoita.

– Kaksipäiväinen seminaari on maksuton ja avoin kaikille halukkaille. Olemme saaneet alustajiksi laajan joukon eri alojen edustajia, jotka antavat oman asiantuntemuksensa korvauksetta kaikkien osallistujien käyttöön: juuri monipuolisuus onkin mielestäni tapahtuman suola ja samalla yleisölle halutaan tarjota mahdollisuus haastaa seminaarien alustajia kysymyksillä.

Ohjelman osalta rauhanpäivillä on pyritty siihen, että se kattaisi mahdollisimman laajasti ay-liikkeen tämän hetken suuret ja ajankohtaiset kysymykset.

– Lauantain ensimmäisessä seminaarissa Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo alustaa aiheesta ”15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi”. Yksi seminaareista keskittyy työmarkkinaneuvotteluiden liittokierroksiin. Liittokierroksesta ovat keskustelemassa SuPer:in puheenjohtaja Silja Paavola, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Heli Puura ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. Liittojohtajat valottavat yleisölle ajatuksiaan työmarkkinaneuvotteluiden lähtökohdista sekä sitä, mitä työmarkkinaneuvotteluissa lähdetään tavoittelemaan ja mitä eri liitoissa pidetään tärkeänä.

– Syy siihen, miksi rauhanpäivillä on mukana kansanedustajia ja ministereitä, johtuu siitä, että pyrimme aina saamaan tapahtumaan alustajiksi ja keskustelijoiksi sellaisia henkilöitä, jotka ovat poliittisesti vastuussa Suomessa tapahtuvista asioista sekä toteuttavasta politiikasta.

Lauantaina iltapäivällä ohjelmistossa on kolme teemaseminaaria.

– Seminaarit on otsikoitu seuraavasti: ”Kenen Helsinki?”, ”Median vaikutus ihmisten mielikuviin” sekä ”VR ja Posti vasaran alla”.

Sunnuntaina pohditaan rauhankysymyksiä

Sunnuntain seminaareissa rauhankysymykset ovat vahvasti esillä.

"Myös yritysten yhteiskunnallinen vastuu on koettu tärkeäksi ottaa yhdeksi seminaariaiheeksi."

– Seminaareissa käsitellään sotaa, rauhaa ja ilmastonmuutosta. Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspurolla on sunnuntaina oma osuus, missä hän käsittelee sitä, mitä Suomen turvallisuuspolitiikassa tällä hetkellä tapahtuu.

– Myös yritysten yhteiskunnallinen vastuu on koettu tärkeäksi ottaa yhdeksi seminaariaiheeksi: haluamme herätellä yleisöä ajattelemaan sekä haastaa heidät pohtimaan sitä, että omilla valinnoillamme on merkitystä yritysten toimintakulttuuriin, eikä joidenkin yritysten raadollisia toimintamalleja yksinkertaisesti tule saati pidä hyväksyä.

Työmarkkinaneuvottelut

Rauhanpäivien seminaareissa työntekijöiden työehtoihin, työmarkkinaneuvotteluihin ja tuloeroihin liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä. Aiheet ovat tärkeitä ja samalla äärimäisen ajankohtaisia, koska parhaillaan neuvotellaan jokseenkin kaikkien suomalaisten työehtoja ja palkkoja uusiksi.

– Olen seurannut lähinnä oman liittoni eli JHL:n tilannetta, jonka osalta neuvottelut ovat vasta alkutekijöissä. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että helppoja työmarkkinaneuvotteluita ei ole JHL:lle luvassa. Neuvottelukierrosten aikana mitataan liittojen voima.

"Hallitus toteuttaa systemaattisesti sellaista politiikka, joka heikentää palkansaajien ja työttömien asemaa."

– Mielestäni liittojen tulisi tarkkaan miettiä sitä, minkälaisia sopimuksia voidaan ylipäätänsä hyväksyä ja minkälaisiin työtaistelutoimenpiteisiin jäsenistössä aidosti ollaan valmiita lähtemään, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta: tällöin on siirryttävä sanoista tekoihin eli pitää uskaltaa lähteä tosissaan taistelemaan! Jos jäsenistö ei ole valmis työtaisteluihin, niin niitä on turha huudella.

Pelttarilta ei heru ylisanoja Sipilän hallituksen toteuttamaa politiikkaa kohtaan.

– Hallitus toteuttaa systemaattisesti sellaista politiikka, joka heikentää palkansaajien ja työttömien asemaa. Tästä viimeisin esimerkki on työttömien aktiivimalli.

Palkkojen ohella työmarkkinaneuvotteluissa on monia tärkeitä kysymyksiä.

– Palkkakysymys on todella tärkeä, mutta solmittavien sopimusten tekstisisältöjen suhteen on myös oltava tarkkana, jotta kyetään riittävän hyvin huomioimaan muun muassa palkansaajien työssä jaksaminen sekä työehtoihin ja työaikoihin liittyvät asiat. Yhteiskunta on yhä enenevässä määrin jakautumassa kahtia hyvä- ja huono-osaisiin: näin ei yksinkertaisesti voi jatkua. Meiltä löytyy nykyisin runsaasti sellaisia aloja, jotka ovat olleet syvässä palkkakuopassa pidemmän aikaa: epäkohta on korjattava!

– Julkisen sektorin loma-ajat ovat myös herättäneet keskustelua. Pitää muistaa eräs tärkeä asia: lomat on aikanaan neuvoteltu, eivätkä työntekijät ole lomia itselleen ilmaiseksi tai uhrauksitta saaneet.

Matalapalkka-alat

Naisten asema on usein mediassa esillä. Pelttarin mukaan työelämässä tapahtuneiden muutosten takia, tulisi naisvaltaisten alojen sijaan käyttää nimitystä matalapalkka-alat.

– Toki naisten asemassa on edelleen parannettavaa, mutta olen ruvennut vierastamaan nimitystä ”naisvaltaiset alat”, koska niin sanotuilla perinteisillä naisaloilla työskentelee nykyisin runsaasti miehiä.

– Mediassa puhutaan runsaasti naisaloista: mielestäni tulisi puhua matalapalkka-aloista sekä kyseisten alojen palkoista ja työehdoista, koska niissä olisi runsaasti korjattavaa ja parantamisen varaa.

Mikä on mielestäsi työväenliikkeen rooli ja merkitys Suomeen pesiytyneen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä?

– Työväenliikkeen tulee olla laaja työväestöä kokoava voima ja samalla se on ainoa varteenotettava voima, joka kykenisi pysäyttämään Suomeen pesiytyneen eriarvoistumiskehityksen. Tämä vaati toteutuakseen yhtenäisyyttä: liittojen ja puolueiden ja eri kansalaisjärjestöjen on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä tärkeissä kysymyksissä sekä tartuttava hanakammin härkää sarvista silloin kuin on koko työväestön yhteiset edut ja tavoitteet kyseessä.

Yhteiskuntarauhasta

Sipilän hallituksen politiikka ja työnantajien vaatimukset ovat johtaneet siihen, että yhteiskuntarauha saattaa tulevaisuudessa olla uhattuna.

"En ymmärrä sitä, miksi hyvinvointivaltio on monille nykyisin kirosana."

– Mielestäni yhteiskuntarauhan tae on se, että pidämme huolta heikoimmassa asemassa olevista sekä panostamme siihen, ettei yhteiskunta jakaudu kahtia hyvä- ja huono-osaisiin. Siinä vaiheessa kun vähävaraiset ja pienituloiset asetetaan toisiaan vastaan, menee yhteiskunnallinen kehitys täysin väärään suuntaan. Mikäli emme kanna huolta heistä, jotka ovat kyvyttömiä taistelemaan omien etujensa puolesta, tulee lopputulos olemaan kaikkea muuta kuin hyvä. En ymmärrä sitä, miksi hyvinvointivaltio on monille nykyisin kirosana: parhaillaan sitä Sipilän hallituksen toimesta romutetaan ja toivonkin, että hyvinvointivaltio palautettaisiin entiseen loistoonsa.

Pelttari peräänkuuluttaa avoimuutta sekä kykyä kuunnella.

– Meidän jokaisen tulee suhtautua avoimin mielin toisiin ihmisiin ja kanssakulkijoihin sekä olla kiinnostuneita siitä, mitä toisilla on asioista sanottavanaan. Kun kuuntelemme erilaisia näkökulmia ja käymme avointa keskustelua sekä mietimme ja perustelemme omia ajatuksiamme, asiat kehittyvät ja etenevät parempaan suuntaan, Tanja Pelttari päättää.

Tutustu Ay-väen rauhanpäivien ohjelmaan täällä >>>

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.