Ay-johto tanssii työnantajien pillin mukaan

11.12.2017 - 14:30

Martti Vaskonen on SKP:n Joensuun piirijärjestön puheenjohtaja sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton eli JHL:n aktiivi: hän on paikallisen ammattiosaston hallituksen jäsen ja JHL:n edustajiston ensimmäinen varajäsen Itä-Suomen alueelta (vasemmisto ja sitoutumattomat). Päivätyönsä Vaskonen tekee Pohjois-Karjalan keskussairaalan käyttömestarina: miehen vastuualueisiin kuuluvat muun muassa lvi-tekniikkatyöt.

Vaskosen kommenteista paistaa ärtymys: työnantajaosapuoli vie alistuneita ay-johtajia kuin pässiä narussa, eikä kenttäväen taistelutahtoa uhkuva ääni kantaudu neuvottelupöytiin!

Palkkoihin ja työolosuhteisiin saatava parannuksia

Taistelu palkoista ja työehdoista käy kiivaana: syksyn ja talven aikana neuvotellaan jokseenkin kaikkien suomalaisten työehtoja ja palkkoja uusiksi.

– Neuvottelut ovat edenneet työnantajien toiveiden mukaisesti. Ay-johto ei ole tehnyt selviä esityksiä, joilla työntekijöiden ostovoimaa parannettaisiin tai missä työaikaa lyhennettäisiin.

”Palkkoihin on saatava tuntuvat korotukset.”

– Neuvotteluiden tärkein kysymys on luonnollisesti se, että palkkoihin on saatava tuntuvat korotukset. Työntekijöiden työolosuhteisiin on saatava parannuksia, työtä on kevennettävä, koska viikonloput eivät riitä palautumiseen. Ihmiset ovat jatkuvasti oman jaksamisensa äärirajoilla: tästä syystä pitää peruuttaa työaikojen pidennykset ja lyhentää työaikaa.

Niin sanottu nollalinja ja palkkamaltti ovat olleet työnantajaosapuolen, EK:n ja hallituksen toivelistalla vahvasti esillä.

– Tulosiirtoja tehdään jatkuvasti kevyesti verotettavien pääomatulojen suuntaan. Työnantajamaksuja on siirretty palkansaajien maksettavaksi ja palkankorotuksia korvattu veronalennuksilla. Se on romuttanut julkisen sektorin rahoitusta.

Julkisen terveydenhuollon leikkauksiin on Pohjois-Karjalassa herätty.

– Pohjois-Karjalan keskussairaalan ylilääkärit ovat ensimmäistä kertaa sairaalan historian aikana tehneet yhteisen kannanoton. Siinä todetaan, että säästöt joita on tehty sote-kuntayhtymään, vaarantavat potilasturvallisuuden ja heikentävät samalla kuntayhtymän imagoa, joka puolestaan hankaloittaa lääkäreiden saantia.

Jo nyt on tiettyjen toimijoiden taholta kauhisteltu sitä, kuinka talouskasvu tuhoutuu, mikäli palkansaajat tulevat vaatimaan palkankorotuksia vuosia jatkuneen nollalinjan jälkeen.

– Työnantajien toimintakulttuurissa ei ole vuosien saatossa tapahtunut kehitystä: samaa virttä on veisattu aina ja pyritty siten pelottelemaan kansalaisia.

Verotuksessa on runsaasti epäkohtia.

”Verotuksen painopistettä on siirrettävä pääomatulojen suuntaan.”

– Verotusta tulee kyetä kohdentamaan sinne, missä on veronmaksukykyä. Työnantajat ja sijoittajat ovat hyötyneet jo pitkään esimerkiksi yhtiöveron alennuksesta sekä työnantajamaksuista, jotka siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Verotuksen painopistettä on siirrettävä pääomatulojen suuntaan: sijoittajat eivät ole talkoissa mukana!

JHL:ssä ei ole kokemusta työtaisteluista

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto eli JHL on suomalainen julkisella ja hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto. JHL:ään kuuluu noin 230 000 jäsentä.

– JHL:n keskeisin tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja etujen ajaminen sekä työehtojen ja työelämän laadullisten kysymysten parantaminen. Esimerkiksi työntekijöiden työuupumusta voivotellaan liiton johdon taholla, mutta asiat jäävät valitettavan usein pelkkien puheiden tasolle. Käytännössä toimitaan toisin: ketä auttaa kiky-sopimuksen työajan pidennys?

Vuodesta 2016 JHL:n puheenjohtajana on toiminut Päivi Niemi-Laine. Miten JHL:n johto on mielestäsi onnistunut tehtävässään eli palkansaajien etujen ajamisessa?

– JHL:ssä ei ole minkäänlaista kokemusta työtaisteluista eikä niiden järjestämisestä. JHL on markkinoinut omaa olemassaoloaan siten, että se on liittona ja edunvalvojana vahva: tämä on silkkaa mielikuvilla luotua harhaa ja jäsenistö on ilmaissut tyytymättömyytensä liiton toimintaa kohtaan. JHL:n edustajistovaaleissa äänestäneiden määrä putosi noin 10 %. Äänioikeuttaan vaaleissa 2017 käytti kaikkiaan 55 100 henkilöä, yli 150 000 jätti äänestämättä.

Mitkä ovat JHL:n keskeisimmät tavoitteet työmarkkinaneuvotteluissa ja miten tavoitteet saavutetaan?

”Vaikuttaa pahasti siltä, että neuvottelukierroksesta on muodostumassa JHL:n osalta varsinainen pannukakku.”

– JHL ei ole asettanut selkeitä tavoitteita, vaan se myötäilee teollisuusalojen linjaa. Euromääräisiä palkankorotustavoitteita ei ole JHL:n toimesta neuvotteluihin asetettu. Mikäli johto haluaa saada jäsenistön oman linjansa taakse, tulee sen ilmoittaa se, mitä neuvotteluissa konkreettisesti lähdetään tavoittelemaan. Johto on alistunut: vaikuttaa pahasti siltä, että neuvottelukierroksesta on muodostumassa JHL:n osalta varsinainen pannukakku.

JHL:n jäsenistä enemmistö on naisia

JHL:n jäsenistä 70 prosenttia on naisia. Minkälainen asema naisilla mielestäsi on työelämässä?

– Esimerkiksi kotihoidon piirissä on työn mitoitukseen liittyviä asioita, jotka vaatisivat parannuksia: he ovat ylikuormituksesta johtuen pulassa, eivätkä kykene suoriutumaan työtehtävistään kunnolla. Työilo on kadonnut ja työuupumuksesta on tullut sitäkin tutumpi ilmiö.

– Naisvaltaisten alojen palkkoja tulisi korottaa sekä asettaa työmarkkinaneuvotteluissa selkeät laadulliset tavoitteet, joilla työtaakkaa kyettäisiin keventämään ja saamaan työmäärät nykyistä inhimillisemmälle tasolle sekä siten parantamaan työpaikkaviihtyvyyttä.

Teknologiateollisuudessa solmittua palkkaratkaisun linjaa on toivottu eri tahojen keskuudessa noudatettavaksi laajemmin.

– Tulee muistaa, että JHL lähtee neuvotteluihin asetelmasta, missä sen jäsenistö on palkkakuopassa ja ostovoimaa on yksinkertaisesti parannettava. Aikaisemmat menetykset on korvattava: nyt on jo todettu, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutunut kansantaloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

On annettu ymmärtää, että naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen palkkaerot kasvavat, mikäli korotuksissa puhutaan samoista prosenteista kuin jo aiemmin sovituissa sopimuksissa.

”Palkkoja tulisi korottaa euromääräisesti.”

– Mielestäni palkkoja tulisi korottaa euromääräisesti. Tällöin lopputulos olisi parempi niin naisille kuin miehille. Kyse ei ole ainoastaan sukupuolikysymys, koska JHL:n jäsenistössä on paljon matalapalkkaisia miehiä eli kyse on kautta linjan niin sanotusta julkisen sektorin taudista.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Kilpailukykysopimus on heikentänyt monien työntekijöiden asemaa.

– Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät julkisella sektorilla ja lomarahoista on leikattu. Sen myötä lomabudjetista on lohkaistu pois noin kahdeksan sataa euroa: kyllä se näkyy ja tuntuu!

Lauri Lyly on todennut, että mikäli hän olisi kiky-päätöstä tehtäessä tiennyt, että talous kasvaa nykyiseen malliin, niin koko kiky-sopimusta ei olisi allekirjoitettu. Sopimus solmittiin heppoisin perustein ja samalla Suomen kilpailukyvyn nimissä toteutettiin puhdas tulonsiirto pääomalle.

Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat 28.11. irtisanoneet kaikki kunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti.

– Työtaisteluvalmiutta on nostettu ja pohdittu avainaloja, jotka voisivat olla lakossa ja painostaa tehokkaasti työnantajaa. Mikäli halutaan hyvä sopimus, niin sen edellyttää joukkovoiman käyttöä ja perinteisiä työtaistelutoimenpiteitä: sinisistä silmistä ja kauniista puheista ei ole neuvottelupöydässä hyötyä!

Ammattiliittojen jäsendemokratiaa lisättävä!

On annettu ymmärtää, että lakot ovat mahdollisia, mikäli nollalinjaa ja työehtojen polkemista jatketaan.

– Kaikki on mahdollista. Sairaanhoitajia ja hoitohenkilökuntaa edustavalla Tehy:llä oli marraskuussa Joensuussa paikallisen ammattiosaston järjestämä spontaani mielenosoitus. Mielenosoitus oli pakko järjestää, koska jäsenistön paine oli sen verran kovaa. Tämä kertoo siitä, että työntekijöillä on valmiutta toimia, mikäli ay-liikkeellä olisi määrätietoisesti jäsenistönsä etujen puolesta toimiva johto, joka tukisi kentän vaatimuksia. Se on suuri epäkohta koko ay-liikkeessä, että johdolla ei ole riittävää kosketusta kenttään.

Miten ay-liikkeen tulee mielestäsi toimia, mikäli työnantajaosapuoli ei tingi, vaan pitää tiukasti kiinni tavoitteistaan?

”Liitoilla on neuvotteluissa erinomaiset mahdollisuudet saada tavoitteet läpi, mikäli luodaan painetta työnantajien suuntaan.”

– Silloin perinteiset painostuskeinot pitää ottaa käyttöön ja tapella tosissaan: kyllä työnantaja tämän jälkeen kuuntelee! Tällä hetkellä liitoilla on neuvotteluissa erinomaiset mahdollisuudet saada tavoitteet läpi, mikäli luodaan painetta työnantajien suuntaan ja pakotetaan heidät perääntymään.

Kansalaiset ovat laajassa mittakaavassa ilmaisseet tyytymättömyyttään ay-liikettä ja sen toimintakulttuuria kohtaan: sitä on kritisoitu muun laimeudesta ja hampaattomuudesta sekä siitä, ettei se riittävän tosissaan taistele työväenluokan etujen puolesta.

– Kritiikki on täysin aiheellista ja ymmärrettävää. Ammattiliittojen jäsendemokratiaa tulee syventää siten, että jäsenistö asettaa työehtosopimustavoitteet ja äänestää neuvottelutuloksen hyväksymisestä suoralla jäsenäänestyksellä. Nyt valta on ay-liikkeessä keskittynyt harvojen käsiin ja pieni porukka on taivuteltavissa huonojen sopimusten taakse eikä jäsenistöllä ole juurikaan päätösvaltaa: demokratiasta on ainoastaan pieni palanen jäljellä.

Minkälainen muutos JHL:ssä on mielestäsi tapahduttava, jotta se olisi tulevaisuudessa liittona vahvempi?

– Jäsenistö pitää ottaa mukaan päätöksentekoon sekä antaa sille valta ja vastuu. Tällä hetkellä jäsenistöllä ei JHL:ssä juurikaan valtaa ole, Vaskonen päättää.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.