Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Venäjä-pakotteet ja Suomi

    Ulkomaat
    11.8.2014 - 23:20
    Yrjö Hakanen

    Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, varoitettiin muun muassa tässä lehdessä Suomen sitomisesta unionin suurten jäsenmaiden johtamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kysyimme, miten Suomen taloudelliset ja turvallisuusedut turvataan tilanteessa, jossa EU ja Venäjä joutuvat vastakkain. Jäsenyyttä ajavat vakuuttivat, ettei sellaista tilannetta enää kylmän sodan jälkeisessä maailmassa tule.

    Nyt olemme keskellä kärjistyvää vastakkainasettelua. USA ja EU ovat koventaneet pakotteita Venäjää vastaan. Venäjä puolestaan valmistelee vastapakotteita.

    Pakotteet iskevät Suomeen useimpia muita EU-maita kovemmin. Venäjä oli viime vuonna Suomen suurin kauppakumppani. Viennistä sen osuus oli lähes 10 prosenttia ja tuonnista yli 18 prosenttia. Kyse on kymmenistä tuhansista työpaikoista niin isoissa kuin pienissä yrityksissä. Venäjän vastapakotelistalle joutuminen olisi monella yritykselle katastrofi.

    ***

    EU-sopimusten mukaan jäsenvaltio voi jättäytyä pakotteiden ulkopuolelle, jos osallistuminen vaarantaa sen elintärkeät edut. Miksi hallitus ei halunnut tehdä tätä varausta?

    Aluksi pääministeri Alexander Stubb vähätteli pakotteiden vaikutuksia Suomelle. Keskiviikkona pitämässään tiedotustilaisuudessa hän kuitenkin myönsi, että kyse on ”potentiaalisesti talouskriisi 2.0:sta”.

    Omaa Venäjä-politiikkaa hallituksella ei kuitenkaan ole. Tämä näkyy ristiriitaisissa lausunnoissa. Yhtäältä Stubb selitti, että ”tämä on talouspoliittinen eikä turvallisuuspoliittinen kysymys”. Toisaalta hän kuitenkin perusteli pakotteita Venäjän painostamisella Ukrainan kysymyksessä.

    ***

    Suomen talouden kannalta pakotteissa ei ole järkeä. Jos taas halutaan vaikuttaa Ukrainan kriisiin, ovat Venäjä-pakotteet monella tavalla kyseenalainen keino.

    Ukrainassa on kyse taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä, sisällissodasta sekä suurvaltojen vastakkainasettelusta, jonka taustalla on kilpailu markkinoista, energiareittien hallinnasta ja vaikutusvallasta. Miksi pakotteita ei kohdisteta sisällissodan osapuoliin, Ukrainan hallitukseen ja oligarkkeihin?

    Osallistumalla pakotteisiin Stubbin hallitus on sitonut Suomen yhä tiukemmin konfliktin yhteen osapuoleen, jollainen EU itse on. Samalla hallitus on mukana jyrkentämässä vastakkainasettelua Venäjän kanssa ja sivuuttamassa Ety-järjestön kaltaisen diplomatian. Tämä ei ole Suomen etu. En usko sen auttavan myöskään Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Todennäköisesti se vain vahvistaa Venäjällä epäluottamusta länteen ja nationalistisia asenteita.

    Venäjä hakee tietysti keinoja korvata tuontia omalla tuotannolla. Vielä kauaskantoisempi vaikutus voi olla sillä, että pakotteet vahvistavat Venäjän suuntautumista yhteistyöhön muiden BRICS-maiden eli Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan kanssa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja Tiina Sandberg korostaa, että työväenluokan yhtenäisyys on ratkaisevaa tilanteessa, jossa Orpon–Purran hallituksen työmarkk

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!