Mihin vie kunta- ja sote-ratkaisu?

Nokian paikallispoliittisessa tapaamisessa puhunut Tampereen kaupunginvaltuutettu ja sosiaalityön professori Jari Heinonen piti nyt tapahtuvia kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksia vahvasti kokoomusvetoisina projekteina, jotka uhkaavat pohjoismaista hyvinvointimallia. Uudistuksen ruorissa ovat nykyisen hallituksen aikana olleet kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen sekä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

– Kuntauudistus on tarkoitus tehdä yhden vaalikauden aikana. Se on kova, kokonaisvaltainen uudistus, mittaluokaltaan viime vuosikymmenien suurimpia muutoshankkeita Suomessa, sanoi Heinonen.

Tausta-ajatuksena on, että kuntarakenteita on muutettava, koska kuntakenttä on velkaantunut, väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Heinonen huomautti, että samoilla perusteilla on jo vuosia perusteltu leikkaus- ja keskittämispolitiikkaa.

Uudistus jumittaa pahasti

Kuntauudistus pitää sisällään neljä suurta hanketta, jotka vaativat lakimuutoksia: kuntaliitoksia ohjaavan kuntarakennelain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, hallinnosta vastaavan kuntalain sekä valtionosuusjärjestelmän uudistuksen.

Vuosi sitten helmikuussa annettiin esitys uudesta kuntarakenteesta. Sen mukaan Suomesta karsittaisiin 250 kuntaa, ja jäljelle jäisi vain 66-70 kuntaa. Tämä hallituksen ”karttaharjoitukseksi” tituleerattu esitys aiheutti runsaasti vastustusta niin kunnissa kuin asiantuntijoissa. Heinosen mukaan esitys ei voi toteutua sellaisenaan, koska pakkoliitoksia ei käytännössä voida tehdä. Hän muistutti, että kuntaliitoksia saatiin jo edellisen hallituksen aikana, kun kuntien määrä väheni sadalla.

Sote-uudistus on tässä vaiheessa sekavalla tolalla. Uudistuksen piti turvata peruspalveluja ja karsia ”ylikunnallisia hallintohimmeleitä”. Nyt näyttää Heinosen mukaan siltä, että tulossa on entistä hajanaisempi ja sekavampi järjestelmä. Myös useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, pitävät uudistusta epäonnistuneena ja että koko uudistus pitäisi miettiä uudelta pohjalta.

Kunnan hallinnosta määräävän kuntalain ja valtionosuusjärjestelmien uudistaminen ovat vielä vaiheessa. Kummankaan lain yksityiskohtia ei vielä tiedetä.

Vaihtoehto: kahden portaan hallintomalli

Mikä sitten olisi vaihtoehto? Jari Heinonen nosti esille kahden portaan hallintomallin, joka koostuisi alue- tai maakuntatasosta sekä peruskunnasta. Heinosen mukaan vastaava järjestelmä on kansainvälisessä käytössä ja siitä on hyviä kokemuksia.

– Peruskuntatasolla järjestettäisiin kunnalliset palvelut. Maakuntataso hoitaisi laajempia kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ammattikorkeakouluja, seutuliikennettä ja erikoissairaanhoitoa.

Maakuntatasolle valittaisiin oma valtuusto kuntavaalien yhteydessä ja sillä olisi oma rahoitus. Se mahdollistaisi demokraattisen, toimivan järjestelmän, jossa olisi selkeä työnjako. Peruskunnan koko ei olisi tässä mallissa mikään ratkaiseva kriteeri.

Heinonen totesi, että hänen esittämässään mallissa on osittain samoja piirteitä kuin mitä Keskustapuolueen aluehallintomallissa, mutta se on selkeämpi.

Hän peräänkuulutti vasemmistoa tiukempaan taisteluun paikallispolitiikan suunnasta. Vasemmiston ja työväenliikkeen poliittista iskukykyä on parannettava myös kuntapolitiikan saralla.

Katso puheenvuoro TA.fin videopalvelussa