Euroopan sisämarkkinat eivät vaadi unionia

Euroopan unioni jatkaa viime vuoden marraskuussa jumiutuneita budjettineuvotteluita. Työn alla ovat unionin monivuotiset rahoituskehykset vuosille 2014–2020.

Pääministeri Jyrki Katainen selvitti keskiviikkona eduskunnan suurelle valiokunnalle rahoituskehysneuvottelujen tilannetta. Katainen ja Eurooppa-ministeri Alexander Stubb ovat joutuneet myöntämään, että Suomi on unionissa nettomaksaja ja osuus vain uhkaa kasvaa.

Nykyään Suomi on maksajana jo vähintään Saksan tasoa. Tiedonantaja on jo vuosia kertonut, miten Suomi maksaa EU:lle vuosittain jopa satoja miljoonia euroja euroa enemmän kuin mitä saa. Yhteensä jäsenyysvuosien 1995–2011 aikana Suomi on maksanut EU:lle 2,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä olemme yhteisöltä saaneet. Tämä tuntuu valtavalta summalta tilanteessa, missä kotimaassa puhutaan talouden tiukkuudesta, velkaantumisesta ja leikkaus- ja vyönkiristyspolitiikan välttämättömyydestä.

Stubb on hehkuttanut julkisuudessa, että Suomen EU:lle maksama summa on pieni hinta unionin sisämarkkinoille pääsystä. Stubb unohtaa, että Suomi oli jo osa eurooppalaisia sisämarkkinoita Euroopan talousalue ETA-sopimuksen kautta – ennen integraatiokehitystä unioniksi. ETAan kuuluvat EU:n ulkopuolelta Norja, Liechtenstein ja Islanti, jotka siis nauttivat sisämarkkinoiden eduista ilman EU-rasitetta.