Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kreikan Syrizan tavoite: Hallitus nurin!

    Ulkomaat
    2.10.2013 - 19:05
    Marko Korvela
    Veikko Koivusalo
    Kreikan Syriza syntyi ihmisten tarpeesta yhteisten tavoitteiden ympärille

    Tiedonantaja-festivaalin kansainvälinen vieras hytisee syksyisessä viimassa Turun linja-autoasemalla. Kreikan vasemmistopuolue Syrizan talouspoliittinen asiantuntija Stefania Georgakakou-Koutsonikou jaksaa tavatessamme halata ja hymyillä, vaikka matkaväsymys painaa jo luomia: taival huomattavasti lämpimämmästä Ateenasta kohti pohjoista on alkanut varhain aamulla ja päättynyt Turkuun vasta useita tunteja myöhemmin.

    Kreikkalainen sukunimi on suomalaiselle toimittajalle sangen hankala, joten teemme saman tien sinunkaupat: Stefania on siis jatkossa lyhyesti ja ytimekkäästi Stefania.

    Pitkäjänteisen yhteistyön tulos

    Seuraavana päivänä Turun Kåren alkaa täyttyä ihmisistä ja vilinästä Tiedonantaja-festivaalin päästessä vauhtiin. Matkaväsymyksestään toipunut Stefania istuu toisen kerroksen kahvilassa, hörppii kuumaa juomaa ja vastailee samalla toimittajan kysymyksiin. 

    Aloitamme Syrizasta.

    Kreikan radikaalin vasemmiston liitto perustettiin alun perin kymmenisen vuotta sitten vaaleja varten. Sen ytimen muodosti vasemmistopuolue Synaspismos, joka kokosi ympärilleen joukon pienempiä ryhmiä.

    Aikoinaan vaatimattomasta muutaman prosentin kannatuksesta ponnistanut Syriza nousi kesäkuussa 2012 järjestetyissä uusintavaaleissa Kreikan toiseksi suurimmaksi poliittiseksi voimaksi liki 27 prosentin kannatuksellaan. 

    Viime heinäkuussa Syriza järjesti rivinsä yhtenäiseksi puolueeksi. Syrizan sateenvarjon alle kuuluu tätä nykyä parisenkymmentä hyvinkin erilaista poliittista järjestöä ja ryhmää sosialidemokraattisen PASOKin vasemmalta puolelta. 
    Stefania kertoo, että laajapohjaisen Syrizan syntyminen oli tulosta vuosia kestäneestä yhteistyöstä.

    – Keskityimme erojen sijasta yhteisiin nimittäjiin, niihin asioihin, jotka olivat meille kaikille yhteisiä. Kreikan yhteiskunnallinen kriisi vauhditti omalta osaltaan vasemmiston yhdistymistä ja teki siitä entistä tärkeämpää.

    Hänen mukaansa mikään liittouma ei synny ohjelma edellä, oli ohjelma kuinka edistyksellinen tahansa.

    – Syriza on pitkäjänteisen yhteistoiminnan tulos. Syriza syntyi ihmisten tarpeesta yhteisten tavoitteiden ympärille, kansalaisliikkeitä, ay-liikettä ja eri tahoja kuunnellen. Toiminnan kautta vahvistui myös keskinäinen luottamus, joka on elintärkeää, kun tällaisia liittoja rakennetaan. Yhteinen poliittinen ohjelma muodostettiin tältä pohjalta, ja siihen vaikutti tietysti myös ajankohtainen tilanne. Vuonna 2008 muodostettu Syriza olisi ollut aivan erilainen kuin nyt muodostunut Syriza vuosimallia 2013, selventää Stefania.

    Kreikan kommunistinen puolue KKE ei lähtenyt mukaan Syrizan muodostamiseen, mutta on Stefanian mukaan osa samaa liikettä ja tekee monessa asiassa yhteistyötä Syrizan kanssa – huolimatta aatteellisista erimielisyyksistä.

    Syriza suuntaa kohti sosialismia

    Kaikki mittarit viittaavat siihen, että Kreikan kriisi tulee kestämään pitkään. Kuinka pitkään, sitä on Stefanian mukaan vaikea sanoa.

    – Se riippuu siitä, tapahtuuko Kreikassa poliittista muutosta. Niin kauan kuin hallitus – olipa se sitten nykyinen tai joku muu – tekee kapitalistien etujen mukaista politiikkaa, ei kriisi tule ratkeamaan. Kapitalismi tulee ennemmin tai myöhemmin ajautumaan uuteen kriisin joka tapauksessa.

    Myöskään mahdollisella vasemmistohallituksella ei ole käytössään mitään taikasauvaa, jolla Kreikan tilanne saataisiin nopeasti paremmalle tolalle.

    – Radikaali vasemmistolainen hallitus voisi muuttaa Kreikan talouspoliittista linjaa niin, että toimitaan ihmisten tarpeiden mukaan, ei kapitalistisen voitontavoittelun vuoksi. Vasemmistolainen talouspolitiikka keskittyisi torjumaan työttömyyttä ja köyhyyttä, ja pitkässä juoksussa voitaisiin rakentaa Kreikkaan sosialismia ja kommunismia, visioi Stefania.

    Hän korostaa, että kriisissä tulevaisuus on aina avoin eikä varmoja ennusteita voi kukaan tehdä. 

    – Mutta me Syrizassa tiedämme, mitkä ovat omat aikeemme. Tiedämme myös melko hyvin, mitä hallitus juonii. Sen sijaan äärioikeiston edesottamuksista ei kukaan ota selvää, puuskahtaa Stefania. 

    Äärioikeistolainen Kultainen Aamunkoitto on jatkuvasti kiihdyttänyt väkivaltaisia hyökkäyksiään. Nyt maahanmuuttajien lisäksi puolueen militantit uhkaavat myös Kreikan vasemmistoa ja ay-liikettä.

    – Talouskriisi ja siitä seurannut kurjistamis- ja köyhdyttämispolitiikka ovat yksi tekijä äärioikeiston nousussa. Lisäksi vallitseva selitys talouskriisille tuottaa fasismia. Valheellinen jako rikkaaseen pohjoiseen ja laiskaan, velalla elävään etelään hallitsee poliittista keskustelua ja luo maaperää äärioikeistolaiselle ajattelulle, toteaa Stefania.

    Sosialidemokratian aika on ohi

    Kapitalismin viimeisin kriisi on tehnyt selväksi, että sosialidemokratian utopia työn ja pääoman rauhanomaisesta liitosta, jonkinlaisesta ihmiskasvoisesta kapitalismista, joka voitaisiin valjastaa toimimaan koko kansan hyväksi, on mennyttä. 

    – Itse asiassa tämä on ollut selvää jo 1970-luvulta ja uusliberalismin noususta saakka. Sosialidemokratia on historiaa. Meillä ei ole paluuta aikaisempien vuosikymmenten vahvaan hyvinvointivaltioon. Sekin oli luokkataistelun tulosta, mutta nyt työväenluokan asema on heikompi. Sosialidemokraattisen mallin tekohengittäminen tuottaa vain kovempaa kapitalistista kuria. Täytyy myös muistaa, että kapitalismi on aina tuottanut suuria kriisejä eikä ole koskaan toiminut työväenluokan etujen puolesta, ei edes hyvinvointivaltion kultakaudella toisen maailmansodan jälkeen, muistuttaa Stefania.

    Hänen mukaansa työväenluokka tarvitsee tänä päivänä entistä enemmän kansalliset rajat ylittävää kamppailua ja kansainvälisen luokkataistelun yhdistämistä. Tässä Stefania ja monet muut syrizalaiset tuntuvat suhtautuvan Euroopan unioniin toiveikkaammin kuin me suomalaiset toverit. Euroopan unioni on läpeensä suurpääoman projekti, mutta Stefanian mielestä sen luonne voidaan luokkataistelulla muuttaa.

    – Vasemmiston EU on laajempi, demokraattisempi ja aidosti kansainvälisempi, muun maailman huomioon ottavampi kuin nykyinen. Sosialismi ja kommunismi eivät toimi yhdessä maassa. Kommunismin on oltava kansainvälistä, ja tämä on mahdollista Euroopan tasolla, pohtii Stefania.

    Kohti ennenaikaisia vaaleja

    Stefania kertoo, ettei Syriza ole vielä aloittanut kampanjointia ensi vuoden europarlamenttivaaleja silmällä pitäen. Kreikassa eurovaaleihin on yhdistetty myös alueelliset vaalit, mutta Syrizalla on nyt kiikarissa jotain muuta.

    – Teemme töitä sen eteen, että Kreikassa järjestettäisiin uudet kansalliset parlamenttivaalit vielä ennen eurovaaleja. Tavoitteena on kaataa nykyinen hallitus mahdollisimman pian.

    Hallituksen leikkauspolitiikka on nostanut voimakkaan protestiaallon kautta koko kreikkalaisen yhteiskunnan.

    – Tällä hetkellä esimerkiksi lukio-opettajat vastustavat lakoilla toisen asteen oppilaitosten irtisanomisia. Korkeakouluopiskelijat kapinoivat yhdessä henkilökunnan kanssa samoista syistä. Myös terveydenhuoltoalalla työntekijät ovat nousseet vastustamaan sairaaloiden sulkemisia, listaa Stefania. 

    Joukkoliikkeitä Kreikassa riittää, ja Syriza on niissä mukana aktiivisesti tukemassa niiden tavoitteita. Radikaali, luokkakantainen ja eurokurin hylkäävä politiikka on nostanut Syrizan mielipidemittauksissa tällä hetkellä Kreikan suosituimmaksi puolueeksi. Stefanian ja tovereiden tavoittelemat uudet vaalit ja radikaalin vasemmiston johtama hallitus eivät Kreikassa ole pelkkää utopiaa.

    Piditkö lukemastasi? Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Caracasissa juhlittiin Chavezin syntymäpäivää kaduilla 2025 kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    24.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Venezuelan oppositiojohtaja vaatii Yhdysvaltojen aseellista väliintuloa

    Venezuelan yksi värikkäimmistä oppositiohahmoista Leopoldo López on antanut espanjalaiselle uutistoimisto EFE:lle haastattelun, joka on herättänyt laajaa huomiota Latinalaise

    Kotimaa
    23.10.2025
    toimitus

    Tunti rauhalle Kansalaistorilla – aktivistit vaativat asevarustelun sijaan rauhanpolitiikkaa

    itärata
    Kotimaa
    22.10.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kenen itärata?

    DSC 2402
    Ulkomaat
    22.10.2025
    Akira Siivonen
    Tilaajille

    Yhdysvallat supisti ihmisoikeusraporttiaan Suomesta

    nicolas messifet nettiin
    Kotimaa
    22.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    Selluksi silputtu metsä

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Piditkö lukemastasi? Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tilaa lehti!

    Mekanismi M icon