Puhe kilpailukyvystä on kapitalistien propagandaa työläisiä vastaan

Suomessa velloo taas oikeiston vauhdittama keskustelu siitä, miten palkkoja ja muita työvoimakustannuksia pitää alentaa ja työssäoloaikaa pidentää maamme kilpailukyvyn vuoksi. Kilpailukykyliturgiaan lipsahtaa valitettavasti myös osa ay-liikkeestä ja vasemmistosta. Kysymys on kuitenkin pelkästä kapitalistien propagandasta työläisiä vastaan.

Kilpailukyky on käsitteenä erittäin epämääräinen. Esimerkiksi taloustieteilijä Paul Krugman on pitänyt kyseenalaisena yritysmaailman puolelta otetun käsitteen siirtämistä eri maiden välisiin suhteisiin. Valtioiden taloudellisen hyvinvoinnin riippuvuus menestyksestä maailman markkinoilla perustuu pelkkiin oletuksiin. Valtion perustehtävän ei pitäisi olla voiton tahkoaminen vaan kansalaisten hyvinvointi. Sen edistämisessä kilpailukyvyn kaltaisilla näennäiskäsitteillä on vain haitallisia poliittisia seurauksia.

Kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaan miltei aina hintakilpailukykyä. Tavoitteena on yksinomaan työkustannusten polkeminen.

Palkkataistelussa kiteytyy työn ja pääoman etujen vastakkaisuus. Pääoman edustajat selittävät palkankorotukset syyksi kansantalouden kriisi-ilmiöihin, kuten inflaatioon, työttömyyteen, velkaantumiseen ja niin edelleen.

Marxin mukaan palkat eivät määrää hintoja eivätkä palkankorotukset voi olla hintojen nousun syynä. Palkkojen suuruus on tulonjaon kysymys. Palkkojen suuruudesta riippuu, minkä osuuden tuotetusta arvosta saavat työläiset, minkä osuuden kapitalistit. Palkkojen suuruudesta ei sen sijaan mitenkään riipu se, miten suuri on se tuotettu arvo, joka jakautuu palkkoihin ja kapitalistin voittoon.

Kapitalisti pyrkii piilottamaan suurpääoman edut samaistamalla ne kansallisiin etuihin. Kommunistien on vastustettava työläisten työ- ja elinehtojen huonontamista kilpailukykyyn vedoten jo periaatteelliselta kannalta.

Me kannatamme työväenluokan kansainvälistä solidaarisuutta. Jos työläiset yhdessä maassa suostuvat palkkojensa ja työehtojensa polkemiseen, he auttavat samalla muiden maiden kapitalisteja pääsemään samaan päämäärään.

Työvoima on tärkein tuotantovoima. Tuotantovoimien kehityksen pahin este ovat kapitalistisen järjestelmän tuotantosuhteet, pääoma itse. Pääoman valtaa on murrettava kamppailemalla kunnollisten palkka- ja työehtosopimusten puolesta.