Orjatyötä vai tulevaisuuden työllistämistä?

Työttömien kuntouttava työtoiminta on mielipiteet tiukasti kahteen leiriin jakava toimenpide.  Periaatteessa tarkoitus on ylläpitää pitkään työttömänä olleiden toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Viime aikoina on näyttänyt kuitenkin enemmän siltä, että kuntoutuksen verukkeella työväestön keskuuteen halutaan muodostaa halpatöitä tekevä oikeudeton alaluokka. Yritykset kiittävät, kun kunnat velvoitetaan lailla tarjoamaan ilmaista työvoimaa.

Kun sipoolainen työttömien toimintakeskus Risteys ilmoitti marraskuussa ryhtyvänsä hoitamaan kunnassa Matkahuollon palveluja työttömien voimin, aiheesta nousi melkoinen myrsky. Jotkut näkivät järjestelyssä jopa orjakaupan piirteitä.

– Sipoossa työllisyysongelmat ratkaistaan luovasti: matkahuollon kahvilaan palkataan pitkäaikaistyötön oppisopimuksella kympiksi ja muut työt teetetään osana kuntouttavaa työtoimintaa – siis ilmaiseksi! Turha tätä on kaunistella, työttömiä käytetään surutta hyväksi, kommentoi Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry:n Kari Laurila asiaa helmikuussa. 

Sipoossa vastaavasta toiminnasta on pitkät perinteet. Nikkilän sairaalan ollessa vielä toiminnassa mielenterveyspotilaat toimivat kätevänä halpatyövoimana valaisimia valmistavalle Lival Oy:lle. Monotonisesta komponenttien kasaamisesta koostuneesta ”teollisuustyöterapiasta” maksettiin aikoinaan viiden pennin kappalehintaa.

Jatkuuko perinne tänään Nikkilän linja-autoasemalla?

Risteys on uusi malli

Tiedonantajan Sipoossa tapaama koordinaattori Lassi Puonti haluaa oikoa hankkeeseen liittyviä väärinkäsityksiä. Hänen mielestään tapauksen käsittelyssä on keskitytty aivan liikaa Matkahuoltoon. 

– Toimintakeskus Risteys on oma Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston alaisuudessa toimiva yksikkönsä, tämä on vain yksi haaramme, Puonti kertoo. 

Työtoimintaa, työkokeilupaikkoja, vapaaehtoistoimintaa pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistettäville nuorille järjestävä Risteys on aloittanut vuosi sitten maaliskuussa. Omassa rakennuksessaan toimivalla keskuksella on verstas, käsityöpaja ja kasvimaa. 

– Tiimiini kuuluu noin 36 vapaaehtoista. Haluan painottaa, että jokainen joka tulee Risteyksen toimintaan tulee sinne vapaaehtoisesti. Kaiken lähtökohta on päivärytmit eli työhön harjoittelu. Aamulla pitää nousta, lounas pitää syödä.

Itse 28-vuotias Puonti on keskuksen ainoa työntekijä. Hänen mukaansa toista vastaavanlaista kokeilua ei Suomesta löydy. 

– Sen sijaan että maksettaisiin valtiolle sakkomaksua järjestämättömästä työtoiminnasta, rahan voi käyttää kunnan omaan toimintaan. Kun kuntouttavaa työtoimintaa ei tarvitse hankkia yksityisenä ostopalveluina, kunta säästää siinäkin. Myös jonot terveyskeskuksissa ovat lyhtentyneet, kun Risteyksessä toimii avoin terveydenhuollon vastaanotto.

Oikeaa työtä, oikea palkka

Teetetäänkö työttömillä sitten Matkahuollolle ilmaistöitä?

Tällä hetkellä toimipisteellä tekee töitä seitsemän ihmistä. He ovat palkkatuella, eli ovat kunnan työntekijöitä normaaleilla työehdoilla. Työsuhteet ovat määräaikaisia, mutta tarkoitus on hakea myös vakinaisia työpaikkoja. 

– Neljä on oppisopimuksella, kaksi merkonomia, kaksi datanomia. He saavat normaalisti palkkaa eli eivät tee 9 euron päivärahalla töitä. Sen lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa on yksi ja työkokeilussa yksi. Valtion nuorisotakuuvaatimus kunnalta toteutuu siinä.

Sipoon kunnanhallituksen esityslistalla puhutaan kuitenkin vain ja ainoastaan toiminnan järjestämisestä kuntouttavana työtoimintana. Oppisopimuksista tai edes palkkatuetusta työstä ei sanota mitään.

– Olen pyytänyt tähän oikaisua. Ihmiset aloittavat kyllä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa, mutta kun tätä asiaa lähdettiin viemään eteenpäin, sanoin automaattisesti että nämä ihmiset on palkattava. Muuten en olisi lähtenyt tähän leikkiin mukaan, Lassi puuskahtaa. 

– Meillä ei tehdä liukuhihnatyötä eikä millekään suurille firmoille alihankintaa. Täällä keskitytään siihen että ihmisillä on hyvä olla. 

Matkahuolto osakeyhtiönä ei myöskään kääri toiminnasta voittoja.

– Me saamme pakettihuollosta itse kyllä tuloja, mutta ne menevät palkka-, auto- ja kiinteistökustannuksiin. Sen takia tätä palvelua ei kukaan yksityisyrittäjä halunnut tulla pyörittämäänkään, koska se vaatisi aina sivubisneksen. 

Puontin mukaan toiminnalla ylläpidetään kylähenkeä. 

– Puhutaan paljon siitä, että palvelut karkaavat ja Nikkilä näivettyy. Me ollaan heitetty vitsillä, että jos pankkipalvelut täältä joskus lähtee niin ne otetaan haltuun seuraavaksi.

Sipoon susipari sai töitä

Sipoolaisen Mika Norosen kaulassa roikkuu kunnan työntekijän kuvallinen henkilökortti. Entinen pitkäaikaistyötön sai Risteyksen kautta ensimmäisen työsopimuksensa kymmeneen vuoteen.

– Oli taivaan lahja, että pääsin tänne töihin. Jo oli aikakin, kun takana on 3500 maksettua työmarkkinatukipäivää, mies toteaa.

Mika on entinen raksajätkä. Uusia töitä ei enää tullut, kun jalat rupesivat ylipainon takia reistailemaan. Lopulta Mika joutui kävelemään kepeillä. Pahinta oli tunne toisen luokan kansalaisuudesta.

– Kun ei ollut duunia rupesi ottamaan aivoon, masennuin vähän ja jäin himaan makaamaan. Tuntui että on pudonnut kehityksen kelkasta, kun ei tiennyt mitä uusia työtapoja ja tekniikoita on tullut. Sitä tuli sillä tavalla araksi, että uskaltaako töitä hakeakaan. 

– Se tässä duunissa on itselle hyvin tärkeää, että näkee miten ihmiset virkistyy. Katotaan toistemme perään ja se tuo innokkuutta. Työ ei ole pelkästään suorittamista vaan elämän sokeri ja suola, jatkaa virkettä pöytään istuva Tina Stellberg. 

Pehmeä lasku arkeen

Mika ja Tina kertovat olevansa toistensa paremmat huonommat puoliskot. Vuonna 2003 kihloihin mennyt pariskunta oli ensimmäisten joukossa, kun Risteyksen toiminta alkoi.

Myös Tinalla on taustallaan pitkä työttömyysjakso. Keskon ryhdyttyä ”kauppiaistamaan” huoltoasemiaan hänen olisi pitänyt alentaa itsensä esimiehen asemasta. Kun samaan aikaan piti rakentaa taloa ja opiskella oli seurauksena burnout, jota kesti kaksi vuotta.

– Pahimmillaan saatoin maata viikon sohvalla, jaksoin käydä vain vessassa. Yhdessä vaiheessa piilotin laskuja kun en kyennyt niitä hoitamaan. Kun on aina itse hoitanut omat asiansa, se on herkkä paikka ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin.

Vuoden aikana elämänmuutos on parille ollut melkoinen. Vuosi sitten tehty vatsalaukun pienennysleikkaus vei Mikalta 70 kiloa painoa pois. Nyt hän toimii Matkahuollossa autonkuljettajana kunnan työsopimuksella. Tina vastaa puolestaan kahvilasta. Työn ohella koulutus merkonomiksi hoituu oppisopimuksella. 

– Täällä ei tarvinnut mitään muuta kuin olla kuin oma itsensä. Kukaan ei vaatinut yhtään mitään, vaan sain pehmeän laskun työelämään. Päivärytmit pitävät liikkeessä, mutta kukaan ei pakota, Mika kehuu.

Paluuta parempaan aikaan

Helmikuussa Matkahuollon yhteydessä toimintansa aloittanut kahvila Dösis on monella tavalla paluuta menneeseen. 70-luvun nostalgialla pelaavassa sisustuksessa on paljon kierrätettyä, lahjoitettua ja itse tehtyä. Vanhoista hyvistä ajoista muistuttaa myös ajatus siitä, ettei yksi ihminen joudu hoitamaan neljän töitä.

– Se tehostaa ehkä palvelua, mutta syö ihmisten leipää.  Täällä kaikille riittää työtä, kun tehtäviä jaetaan, Mika sanoo.

Julkisuudessa käydyn keskustelun ovat Dösiksen työntekijät kokeneet loukkaavana. 

– Horinat orjatyöstä suorastaan raivostuttavat. Työkokeilun ja kuntouttavan kanssa toki aloitettiin, mutta nyt minä olen palkkatuella ja saan normaalin kuukausiliksan, bruttona 1600 euroa.

Kuulopuheiden sijaan pari kehottaa kaikkia asiasta kiinnostuneita tulemaan itse paikalle selvittämään, mistä on kysymys. 

– Mitä täällä kaikkea hulluissa päässämme liikkuukaan, sitä ei voi kertoa vielä! Mutta kyllä me kahvit tarjotaan.