Nokialta kuolinisku matkapuhelinalan kokoonpanoteollisuudelle

Aasiasta löytyy jokunen miljardi käsiparia valmistamaan kännyköitä. Saman verran niiden ostajia. Kompponenttien roudaaminen Suomeen ja valmiiden tuotteiden vienti takaisin ei ole rationaalista. Eiköhän kilpailijoiden toimintatapa ole pakottanut Nokian nykyiseen ratkaisuun. Jos kiinalaisen hihnatyöläisen palkka on 10 % suomalaisen työläisen palkasta ja tästä syystä työ on siirtynyt Kiinaan niin tästä on turha syyttää Nokian johtoa. Paremminkin syypää on Kiinan kommunistipuolue,joka varsin tehokkaasti imee teollisuutta länsimaista.
Suomalaisyritysten toimintaa on turha mätkiä poliittisten irtopisteiden keräämiseksi. Rakentavia , tuoreita ja konkreettisia ideoita kaivataan nyt.

Ehkä olisi syytä ottaa yhteyttä Kiinan Kommunistipuolueeseen ja Ammattiyhdistysliikkeeseen,jotta tässä 1,3 miljardin asukkaan maassa palkat ja työehdot saataisiin länsimaiselle tasolle. Vasta sitten voisi Nokia palata kokoamaan kännyköitä Suomeen.
Kiinalaisen kuukausipalkka on 10% suomalaisen toverinsa palkasta.
Kuubassa kuukausipalkkahan on vain 1% eli 20 Euroa kuussa.

"Pro vaatii yhdessä STTK:n kanssa Suomen hallitusta valmistelemaan elinkeino- ja teollisuuspoliittista strategiaa, jolla voitaisiin luoda Suomeen uutta tuotannollista työtä ja työpaikkoja."

Totta, Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, erityisesti vientisektorille ja yksityiselle puolelle. Valitettavasti suuntaus on päinvastainen. Yksityinen sektori näivettyy ja julkinen paisuu. Ammattiliikeyhdistys voisi osallistua myöskin näihin talkoisiin ja miettimään vakavasti, kuinka suomalaiset työpaikat säilytetään ja kuinka kilpailukykymme säilyy ja vienti vetää.
Tässä ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan seurata esim saksan mallia. Maltillisilla palkkasopimuksilla on luotu uskomattoman vahva kilpailukyky Saksalle. Lopputuloksena kai kaikki voittivat Saksassa.

"Ehkä olisi syytä ottaa yhteyttä Kiinan Kommunistipuolueeseen ja Ammattiyhdistysliikkeeseen,jotta tässä 1,3 miljardin asukkaan maassa palkat ja työehdot saataisiin länsimaiselle tasolle."

Ongelma ei ole vain Kiinassa. Monet Aasian valtiot, ja köyhät valtiot ylipäänsä, kilpailevat halvalla työvoimalla. Eri maihin on perustettu tullivapaita tarkasti valvottuja EPZ-alueita (Export Processing Zone), joissa tavarat tai useammin jonkin tavaran osa valmistetaan. Esimerkiksi Filippiineillä oli vuoden 2000 tietojen mukaan yli 50 EPZ-aluetta, joissa oli yli 500 000 työläistä. Alueiden tiukan valvonnan alla mm. ammattiliitot on kieletty, palkat onnettomia ja naisia pakotetaan raskaustesteihin. Raskaana olevat tai sairaat menettävät työnsä välittömästi. Ongelma ei siis johdu yksin Kiinan kommunistisesta puolueesta.

"Kiinalaisen kuukausipalkka on 10% suomalaisen toverinsa palkasta."

Hieman kyllä epäilen, että Kiinassa maksetaan noinkaan suuria palkkoja perus kokoonpanotyöstä. Kymmenen vuotta sitten siellä tuntipalkat tehdastyössä olivat luokkaa 0,30 $/h.

"Kuubassa kuukausipalkkahan on vain 1% eli 20 Euroa kuussa."

Ja tämä liittyy tähän miten? Kuubassa valtio myös pitää huolta kansalaisista vähän eri malliin kuin Kiina tai monet muut Aasian maat.

sakke:

"Lopputuloksena kai kaikki voittivat Saksassa."

Kaikki eivät voittaneet, vaan pienituloiset palkansaajat ja sosiaaliturvasta elämänsä perustarpeita hakevat hävisivät kun rikkaat ja pääomapiirit taas voittivat, ja toisaalta Saksan talouden vahvaa ylijäämäisyyttä tulee tarkastella vaikkapa muiden Eurooppalaisten maiden alijääminä ja siten näkyvänä velkaantumisena, kun pakollista talouskasvua haettiin velkarahalla mm. Espanjassa.

"Nokialta kuolinisku"

Eiköhän se isku tullut ihan kuluttajilta asti?

Hyvä pointti Työläiseltä;" Saksan talouden vahvaa ylijäämäisyyttä tulee tarkastella vaikkapa muiden Eurooppalaisten maiden alijääminä ja siten näkyvänä velkaantumisena, kun pakollista talouskasvua haettiin velkarahalla mm. Espanjassa."

Näin siinä taisi käydä, Saksan vienti vetää ja muilla sakkaa.
Tosiaan, "talouskasvua" saatiin Espanjassa aikaseksi velkarahalla.
Talouskasvua voi tosiaan saada paperilla aikaiseksi, esim ottamalla valtionlainaa ja nostamalla sillä rahalla vaikka virkamiesten palkkoja. Näin saadaan aikaan "talouskasvua". Lapsikin ymmärtää, ettei tälläiset talouskasvuluvut kuvaa todellista tuottavuuden kasvua.

"Näin siinä taisi käydä, Saksan vienti vetää ja muilla sakkaa."

Et tainnut kuitenkaan ymmärtää.

No pannaan uudelleen: Jos tarvikkeita tuotetaan ja kyetään ostamaan vain X-määrä, on se, että joku saa tavarat kaupaksi pois jonkun muun viennistä ja alijäämämaat, eli tuojat, velkaantuvat, ja juuri näin on käynyt Euroopassakin.
Saksan vahvuus on muilta pois, ja kääntäen jos vaikka Ranskasta tulisi uusi mahtimaa taloudessa, olisi Saksallakin talousvaikeuksien tie edessä.

Toinen voittaa, toinen häviää, eikä voitto-voitto-peliä ole näkyvissäkään.

Kapitalismissa velka on talouden turboahdin, joka virittää kulutuksen korkeimmille kierroksille.

Tähän saumaan ovat iskeneet juuri luottokunnat ja muut lainan tarjoajat.
Voi sanoa myös suoremmin, että ilman rajua ylivelkaantumista niin Euroopan kuin USA:nkin talouskasvu olisi koko 2000-luvun ollut varsin verkkaista, ellei olematonta.

Työläisen mielestä maailamkauppa on nollasummapelia;"Jos tarvikkeita tuotetaan ja kyetään ostamaan vain X-määrä, on se, että joku saa tavarat kaupaksi pois jonkun muun viennistä"

Näin se ei ole. Ei ole mitään luonnonvakiota, kuinka monta Volkswagwenia tai Rammsteinin levyä myydään maailmalla. Kysyntä riippuu tarjonnasta.

Työläinen haikailee jotain Neuvostoliiton suunnitelmatalouden mekanismeja, jossa keskuskomitea päättää mitä kansa haluaa ja saa ja mihin hintaan. Ehkäpä Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden romahdukset osoittavat, kuinka toimiva ratkaisun on tälläinen komentotalous.