Anti-imperialismia ja ripaus anarkiaa

Atte Blomin päivä lähtee käyntiin mustalla kahvilla. Sen pitää olla laadukasta ja sitä pitää olla paljon. Helsinkiläisessä kahvilassakin miehen edessä on iso muki reilun kaupan kahvia.

Pitkän linjan kulttuurivaikuttaja on asettunut syksyn kuntavaaleissa sitoutumattomana ehdolle SKP:n listalle. Vielä viime eduskuntavaaleissa Blom oli Vasemmistoliiton ehdokas.

– Vasemmistoliitto on siirtynyt politiikassaan oikealle, ja vaihtoehdot vähenivät, kommentoi Blom.

Tiedonantaja selvitti, mitä mieltä Blom on nykymaailman tilanteesta ja Helsingin politiikasta. Mutta siihen päästäksemme on lähdettävä liikkeelle kaukaa – sekä ajallisesti että paikallisesti.

Vietnamista se kaikki alkoi

Ehkä hieman yllättäen tarina alkaa rapakon takaa Yhdysvalloista.

– Minulle Yhdysvallat on ollut tärkeä hyvässä ja pahassa. Minua pidetään Amerikan vihaajana, vaikka ammattini ja elantoni olen saanut amerikkalaisesta kulttuurista. Mustan bluesin ja rockin kiinnostus kulki käsi kädessä kansalaisoikeusliikkeen ja rotusorron vastaisen liikkeen kanssa, kertoo Atte Blom.

Vietnamin sodan vastustamisen mukana syntyi vahva anti-imperialistinen vakaumus. Blom kertoo, miten hieno kokemus oli vappumarssilla 1975 päästä halaamaan Vietnamin voitokkaan vapautusliikkeen edustajaa sodan päättyessä.

Blom muistuttaa, ettei Vietnam ollut ainoa maa, mihin Yhdysvallat kylvi pommejaan. Jo silloin näkyi Yhdysvaltojen ristiriitainen ja kaksinaamainen ulkopolitiikka: veljeily niin kutsuttujen vihollisten, kuten Kambodzhan hirmuhallitsija Pol Potin kanssa.

Sama linja on jatkunut näihin päiviin saakka.

Love Records ja SKP

Vuonna 1969 Atte Blom liittyi kommunistiseen puolueeseen. Sen verran vastarinnankiiski hän oli, ettei esimerkiksi ylläpitänyt ylistävää kuvaa reaalisosialismista.

1970-luvun alussa Blom järjesti Vanhalle ylioppilastalolle paneelikeskustelun Tshekkoslovakian 1968 miehityksestä. Paikalle oli kutsuttu neuvostoliittolainen asiantuntija. Erityisesti Blomin mieleen jäi nuori Paavo Lipponen, joka kommentoi keskustelua naama punaisena.

Jo 1966 Blom oli perustamassa Love Recordsia. Legendaariseen levy-yhtiöön ja sen värikkäisiin vaiheisiin liittyy useitakin tarinoita, mutta kerrotaan tässä vain yksi.

Rahavaikeuksissa painiskellut Love Records joutui vääntämään kättä Finnvoxin kanssa, joka oli prässännyt Loven kaksi julkaistavaa pitkäsoittoa, Hectorin Hotelli Hannikaisen ja Hurriganes-basistina tunnetuksi tulleen Cisse Häkkisen soololevyn. Finnvox ei suostunut luovuttamaan levyjä painosta, ellei Love Records maksa niitä ulos.

Atte Blom marssi lakki kourassa SKP:n piiriin ja Taisto Sinisalon puheille. Love Records sai luottoa, jolla levyt saatiin markkinoille.

Onko imperialismi tupakkatauolla?

Palataan nykypäivään.

Atte Blom kummastelee, miten valtaosa vasemmistoa ajattelee maailman konflikteista naiivisti.

– Ikään kuin Yhdysvaltojen imperialismi olisi muka tupakkatauolla. Kielletään imperialismin luonne ja hyväksytään esimerkiksi CIA:n ja al-Qaidan avulla masinoitu Syyrian sota, joka on suunnattu myös Irania vastaan.

Blom luettelee koko joukon Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten järjestämiä vallankaappauksia ja sisäisiä kumouksia, joiden tarkoituksena on viime kädessä ruokkia amerikkalaista sotateollisuutta ja turvata imperialistivallan öljynsaanti.

– Suomen laajapohjaisesta hallituksesta ei löydy yhtään tahoa, joka olisi anti-imperialistinen ja antikapitalistinen, sanoo Blom.

Hänen mukaansa hallitusvasemmistolla on myös omituinen käsitys Euroopan unionista ”rauhanliittona”, vaikka EU on ollut Naton kanssa muun muassa tuhoamassa Jugoslaviaa ja pommittamassa Libyaa.

Vaihtoehtomediaa verkossa

Atte Blom pysyy selvillä maailmanpolitiikasta tiedotusvälineitä seuraamalla. Hän kertoo jo aikoinaan lueskelleensa kansainvälisiä lehtiä, kuten New Left Review.

– Nykyään valtamedia on Yhdysvaltojen johtama valehteluverkosto, jota YLE ja Helsingin Sanomat yksi yhteen toistavat. Myös esimerkiksi BBC:n uutisointi on traagisella tavalla huonontunut, sanoo Blom.

Toisaalta on paljon rehellisiä ja hyviä toimittajia, joille juttujen julkaisemiseen ainoa kanava ovat tietoverkot.

Blom itse käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa kuten Facebookia ja pyrkii tuomaan esille vaihtoehtoista tietoa.

Kriisit tuntuvat Helsingissä

Mutta miten ihmeessä maailman kriisit, konfliktit ja imperialismi liittyvät suomalaiseen kuntapolitiikkaan ja Helsinkiin?

Paljonkin, muistuttaa Blom.

Kapitalismin ja imperialismin ahneus ja suoranainen väkivalta ovat arkipäiväinen riesa kehittyvissä maissa. Finanssimarkkinoiden ongelmat ja eurokriisi horjuttavat yhteiskuntia Etelä-Euroopassa ja samat turbulenssit tuntuvat jossain vaiheessa myös pohjoisessa Suomessa.

– Keskiluokka kutistuu, on kohta vain rikkaita ja köyhiä. Kokonaisia sukupolvia on tuhoutumassa työttömyyden ja toimettomuuden takia. Se on suuri lahjakkuusreservi, joka jää käyttämättä.

Blom muistuttaa, että Helsinki on rikas kaupunki. Nyt olisi korkea aika siirtää resursseja niille, joita kapitalismin kriisi kohtelee kaikkein kaltoimmin.

– Esimerkiksi kunnat voisivat tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan. Pitää kehittää rinnakkaistaloutta ja osuustoimintaa. Ripaus anarkiaakaan ei olisi pahitteeksi: talon- ja tilanvaltauksia, ruohonjuuritason toimintaa, pohtii Blom.

Valehtelemisen kulttuurille loppu

Ennen kaikkea Atte Blom on lähdössä kuntavaaleihin kumoamaan valehtelemisen kulttuuria – edustipa sitä kuka tai mikä tahansa. Hän peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä hallintoon ja kaikenlaisten kytkösten julkituontia.

Blom kertoo kokeneensa poliittista kodittomuutta, joka on ajanut hänet hakemaan aatetovereita. Ja löytyihän niitä.

SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen on maan johtavia kunnallispoliitikkoja. Ikävää, että hänet on Helsingin kaupunginvaltuustossa eristetty vihreiden ja vasemmistoliiton taholta, hän sanoo.

Tätä eristystä vastaan kamppailee jatkossa myös Atte Blom.