USA:n presidentti Barack Obama ilmoitti äskettäin, että Irakin sota on päättynyt ja että ”kaikki joukkomme tullaan vetämään pois Irakista”. Samalla hän kehaisi, että “Yhdysvaltojen armeija on hienoin taisteluvoima maailmanhistoriassa”. Lausunto on pöyristyttävän irvokas. Tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen USA:n armeijan aiheuttaman hävityksen mittasuhteista.
– Noin 1,5 miljoonaa irakilaista on saanut hyökkäyksen ja miehityksen tuloksena surmansa. YK arvioi vuonna 2008, että 4,7 miljoonaa ihmistä, noin 16 prosenttia väestöstä oli ajettu pakolaisuuteen. Irakin sota muistetaan myös irakilaisten joukkovangitsemisesta ja kiduttamisesta Abu Ghraibissa ja muissa vankiloissa, Fallujahin kaupungin tuhoamisesta, siviilien joukkomurhasta Hadithassa, 14-vuotiaan tytön raiskaamisesta ja murhaamisesta perheineen Mahmudiyahissa sekä rutiinitapoista tarkastuspisteillä, yöllisistä ratsioista sekä pommi- ja ohjushyökkäyksistä.
– Maan infrastruktuuri mukaan lukien sähköjärjestelmä tuhottiin. YK:n vuosia 2010-2011 käsittelevän raportin mukaan sen Irakin slummeissa elävän kaupunkiväestön määrä, jolta puuttuivat sellaiset perushyödykkeet kuin sanitaatio ja vesi, nousi 20 prosentista vuonna 2003 53 prosenttiin vuonna 2010.
– Työttömyys on 50 prosenttia ja inflaatio yli 50 prosenttia. Lääkärien ja muiden ammattitaitoisten henkilöiden, joiden määrä maassa ennen sotaa oli arviolta 40 prosenttia, joukkopako tapahtui hyökkäyksen ja miehityksen jälkeen. Koulujärjestelmä raunioitettiin.
– Irak on kokenut vauva- ja lapsikuolleisuuden järkyttävän lisääntymisen. Vuoden 2007 raportti arvioi, että 28 prosenttia lapsista kärsi kroonisesta aliravitsemuksesta. Irakin hallituksen virasto raportoi, että vuonna 2007 35 prosenttia (noin 5 miljoona lasta) oli orpoja. Kokonainen sukupolvi on nähnyt vanhempiensa tappamisen tai katoamisen.
– Yli 4500 yhdysvaltalaista sotilasta sai surmansa sodan ja miehityksen aikana ja yli 30000 haavoittui. Kymmeniä tuhansia kotiutettiin Irakista vakavasti psyykkisesti sairaina.
– Sota Irakissa oli rikollinen seikkailu sanan täydessä merkityksessä. Se kaupattiin kansainväliselle yleisölle valheella Irakin “joukkotuhoaseista”. Se oli aggressiivinen sota, joka käynnistettiin ilman vähäisintäkään provokaatiota ja piittaamatta yhdysvaltalaisesta ja maailmanlaajuisesta joukkomittaisesta vastustuksesta.
Barack Obama valehtelee myös sanoessaan osin seuraavan presidenttikilvan tarpeisiin, että ”kaikki joukkomme tullaan vetämään pois Irakista”. Vaikka tavanomaiset taistelujoukot ainakin toistaiseksi lähtevät, Washington on tekemässä kaikkensa säilyttääkseen otteensa Irakista. USA korvaa univormujoukot 17000 miehen armeijalla, jota johtaa muodollisesti USA:n ulkoministeriö. Siihen kuuluu 5500 yksityistä palkkasoturia, massiivinen CIA:n asema sekä erikoisoperaatiojoukot, jotka toimivat peitetysti ilman univormuja. Toiminnan keskus on muutama vuosi sitten valmistunut USA:n suurlähetystö Bagdadin sydämessä, lajissaan maailman suurin.
Lisäksi kymmeniä tuhansia USA:n sotilaita pidetään paikoillaan pitkin Irakin rajoja Kuwaitissa ja muualla Persianlahdella sijaitsevissa tukikohdissa, kun taas USA:n sotalaivasto ja ilmavoimat jäävät valvomaan Irakin rannikoita ja ilmatilaa. USA on myös saanut Irakin nukkehallitukselta suostumuksen siihen, että Irak sallii USA:n miehittämättömien lentokoneiden eli Predator Dronesien jäädä. USA:n tavoite on selvästi hallita Irakia määräämättömän ajan siirtomaaisännän ottein. Onhan sillä myös ote Irakin öljyvaroista, jotka ovat maailman toiseksi suurimmat.
Ei ole myöskään täysin pois suljettua, että Irakin varapresidentti Tareq al-Hashemista annettu pidätysmääräys terroriepäilyjen vuoksi ja Bagdadissa parin viime viikon aikana tehdyt al-Qaidan nimiin pannut terrori-iskut ovat tilaustyötä USA:n asevoimien jäämiseksi ja jopa vahvistamiseksi nukkehallituksen ”pyynnöstä”.
Sellaista on ”vetäytyminen” USA:laiseen tapaan. Ja koko Nato matkii tätä tapaa. Naton esikuntapäällikkö Euroopassa, kenraali Manfred Lange ilmoitti äskettäin, että Nato on päättänyt pitää noin 15000 sotilasta Afganistanissa sen jälkeen kun se ”vetäytyy” maasta vuonna 2014.
Riikka Söyring:
Wall Street Pentagon-papers ja Euroopan talouden nykytila
1.5.2011
"Salaiset muistiot paljastavat Irakin sodan todelliset syyt
Suunnitelmista kaapata Irakin öljyreservit keskusteltiin hallituksen ja maailman suurimpien öljy-yhtiöiden kesken jo vuotta ennen kuin Britannia otti johtoroolin hyökkäyksessä Irakiin, selviää hallituksen dokumenteista. Irakin öljyvarojen tiimoilta pidettiin useampikin salainen kokous, kertoo The Independent-lehti.
Maaliskuussa 2003, juuri ennen kuin Britannia lähti sotaan, Shell sekä BP kiistivät molemmat väitteet Irakin öljyn houkutuksista. Silloinen pääministeri Tony Blair kutsui "öljysaliittoteoriaa" absurdiksi. Mutta dokumentit loka- ja marraskuulta kertovat toisenlaisen tarinan."
Tätä se on läntisessä demokratiassa ja NATO-maassa.
"This situation demands careful thought, steady nerves, and resolute action, not only for this year but for many years to come. It demands collective efforts to meet this new threat to security in the Persian Gulf and in Southwest Asia. It demands the participation of all those who rely on oil from the Middle East and who are concerned with global peace and stability. And it demands consultation and close cooperation with countries in the area which might be threatened.
Meeting this challenge will take national will, diplomatic and political wisdom, economic sacrifice, and, of course, military capability. We must call on the best that is in us to preserve the security of this crucial region.
Let our position be absolutely clear: An attempt by any outside force to gain control of the Persian Gulf region will be regarded as an assault on the vital interests of the United States of America, and such an assault will be repelled by any means necessary, including military force.
During the past 3 years, you have joined with me to improve our own security and the prospects for peace, not only in the vital oil-producing area of the Persian Gulf region but around the world. We've increased annually our real commitment for defense, and we will sustain this increase of effort throughout the Five "Year Defense Program. It's imperative that Congress approve this strong defense budget for 1981, encompassing a 5-percent real growth in authorizations, without any reduction.
We are also improving our capability to deploy U.S. military forces rapidly to distant areas. We've helped to strengthen NATO and our other alliances, and recently we and other"
Presidentti Jimmy Carter
23.1.1980
"Let our position be absolutely clear: An attempt by any outside force to gain control of the Persian Gulf region will be regarded as an assault on the vital interests of the United States of America, and such an assault will be repelled by any means necessary, including military force."
Tässä Carter paaluttaa Persianlahden alueen USA:n raaka-ainereserviksi, ja sanoo maansa puolustavan tätä valtaustaan kaikkia tunkeutujia vastaan, myös aseellisesti.
Puhe oli Carterin turvallisuusneuvonantajan ja USA:n harmaan eminenssi Zbigniew Brzezinskin laatima, ja laajensi USA:n hegemonian oikeutta myös myöhemmissä kirjoituksissaan.
28.4. 2012 – Erkki Susi
24.3. 2012 – Erkki Susi
16.3. 2012 – Erkki Susi
9.3. 2012 – Erkki Susi
20.1. 2012 – Erkki Susi
4.1. 2012 – Erkki Susi
27.12. 2011 – Erkki Susi
26.11. 2011 – Erkki Susi
4.11. 2011 – Erkki Susi
23.9. 2011 – Erkki Susi
16.9. 2011 – Erkki Susi
13.9. 2011 – Erkki Susi
31.8. 2011 – Erkki Susi
19.8. 2011 – Erkki Susi
8.8. 2011 – Erkki Susi
23.6. 2011 – Erkki Susi
20.5. 2011 – Erkki Susi
13.5. 2011 – Marko Korvela
7.5. 2011 – Erkki Susi
21.4. 2011 – Erkki Susi
14.4. 2011 – Erkki Susi
29.3. 2011 – Erkki Susi
18.3. 2011 – Erkki Susi
6.3. 2011 – Erkki Susi
28.1. 2011 – Erkki Susi
7.1. 2011 – Erkki Susi
3.12. 2010 – Erkki Susi
19.11. 2010 – Erkki Susi
17.11. 2010 – Erkki Susi
17.11. 2010 – Erkki Susi
24.10. 2010 – Erkki Susi
15.10. 2010 – Erkki Susi
8.10. 2010 – Erkki Susi
8.10. 2010 – Erkki Susi
27.9. 2010 – Erkki Susi
21.9. 2010 – Erkki Susi
Irak on USA:lle yhtenä maailman suurimmista öljyntuottajista niin tärkeä, että sen itsenäisyys voidaan sallia ainoastaan siinä tapauksessa kun se palvelee USA:n kansallisia etuja ja edesauttaa kapitalistien voittojen maksimointia.
Päinvastaisessa, vaikkapa liian läheisesistä suhteista Kiinaan, Irakista alkaisi jälleen löytyä al-Qaidan terroristeja ja ehkäpä jossain verstaassa sanottaisiin sorvattavan joukkotuhoaseita.