Kuntavaalit näkyvät hallituksen budjettiriihen valmisteluissa. Hallituspuolueet ovat nostaneet budjettiesityksestä yksittäisiä kysymyksiä, joista kukin hakee itselleen sopivia vaalitäkyjä. Kaikki hallituspuolueet ovat kuitenkin valmiita hyväksymään talousarvion päälinjat, jotka merkitsevät julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan heikentämistä, kuntien lähipalvelujen laajaa alasajoa sekä välillisten ja kunnallisten verojen kiristämistä.
Menoleikkaukset ja verojen kiristykset, kuten arvonlisäveron korottaminen prosenttiyksiköllä, kohdistuvat ankarimmin pieni- ja keskituloisiin. Niissä näkyy kokoomusvetoisen hallituksen epäsosiaalinen linja. Sen ovat myös SDP ja Vasemmistoliitto budjettikehyksissä ja suurkuntahankkeessa hyväksyneet.
Julkisten palvelujen, palkkojen ja työpaikkojen alasajo on osa EU:n politiikkaa, jolla pankkituet ja eurokriisin laskut laitetaan työtätekevien ja vähävaraisten ihmisten maksettavaksi. Tämä linja vain pahentaa laman uhkia.
|
| Sixpack-hallitus muodostettiin viime kesänä pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Kokoomusvetoisessa hallituksessa mukana ovat niin SDP kuin Vasemmistoliitto. / Valtioneuvosto |
Valtiovarainministeriön budjettiesitys jatkaa kuntien peruspalvelujen heikentämistä. Jos budjettiesitys hyväksytään tällaisena, nousevat Kataisen hallituksen tekemät kuntien rahoituksen leikkaukset jo yli miljardiin vuodessa.
Hallituspolitiikka on alistettu rahoitusmarkkinoiden keinottelijoiden ja EU:n vaatimuksille, joilla karsitaan julkisia menoja. Näin on haudattu kaikki lupaukset lähipalvelujen turvaamisesta, päiväkotien ja koulujen lapsiryhmien pienentämisestä, homekoulujen korjaamisesta, terveyden eriarvoistumisen ehkäisemisestä ja muun muassa kulttuuripalveluista.
Jo vuosia vaaditun vanhuspalvelulain toteuttamiseen Jutta Urpilaisen budjettiesitys lupaa ensi vuonna vain 23 miljoonaa euroa. Todellinen tarve on lähes kymmenkertainen. Lisäksi ministeriö esittää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin 125 miljoonan ja sairausvakuutuskorvauksiin 71 miljoonan euron leikkauksista. Yrityksille annetaan 200 miljoonan euron yhteisöverohelpotus.
Budjettiesitys leikkaa lapsilisien indeksikorotukset kolmeksi vuodeksi. Opintotukeen käytetään entistä vähemmän rahaa, ja opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa.
SKP.n keskuskomitea vaatii, että uusiin asehankintoihin ensi vuodelle esitetyistä 560 miljoonasta leikataan lisää rahaa julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, työllisyyteen, asumiseen, kulttuuriin ja rauhantyöhön sekä ympäristönsuojeluun. Pääomatuloja on verotettava samalla tavalla kuin muitakin tuloja. Näin saataisiin kunnille noin 1,5 miljardia lisää tuloja.
SKP esittää myös suurteollisuuden saamien 200 miljoonan euron energiaverohelpotusten karsimista.
Kannattaa muistaa näitä leikauslistoja päivitellessä, että Suomi velkaantuu koko ajan lisää. Huolestuttavinta on, että otamme syömävelkaa; Velka menee julkisen talouden pyörittämiseen, ei investointeihin.
Luvut ovat hurjia. Valtio velkaantuu 6,3 miljardia euroa vuodessa. Se tarkoittaa 17,2 miljoonaa joka päivä. Joka minuutti valtio ottaa 11 000€ lisää lainaa.
Leikkaukset eivät budjetissa kummoisia olleet, 0,4 miljardia. Veronkorotukset sen sijaan oli kolminkertaiset. Elikkä hallitus ei ole onnistunut menokurissa. Tähän on ollut lähinnä SDP ja Vasemistoliitto syypäitä.
Tätä menoa SUomen valtion velka ylittää 100 miljardin euron rajan parin vuoden päästä; alamme kohta potea Kreikan tautia mekin.
Eli kulutus on ikävää, mutta kuluttamista ei saa verottaa?
Ymmärsinkö oikein?
Olet sakke oikeassa, hyväksymme liian suuren alijäämän ja siksi vyöt olisi vedettävä tiukemmalle. Velat on joka tapauksessa maksettava eikä nykyinen taloustilanne anna hyvää kuvaa nousun mahdollisuuksista.
Yksi hyvä tapa selviytyä olisi työn uudelleen jako työaikalakia muuttamalla jolloin viikkotyöaikaa muuteltaisiin työttömyyslukujen mukaan. Vaikka 30 tunnin viikot lisäisivät työllisten määrää reilusti koska kaikki työt pitäisi silti tehdä. Jos kokonaiskustannus olisi entinen niin ansio hiukan laskisi vaikka tuntipalkka pysyisi ennallaan mutta työttömyysmenoissa säästettäisiin eikä syrjäytymisiä tulisi niin suuria määriä.
Tuolla budjetin tasaaminen kävisi varmasti helpommin, vapaa.aika lisääntyisi ja stressitasot laskisivat, ihmiset saisivat aikaa elämiseen jne. pelkkiä positiivisia vaikutuksia eli huomenna toimeen!
18.5. 2013 – Sippo Kähmi
17.5. 2013 – Tiedonantaja
10.5. 2013 – Sippo Kähmi
8.5. 2013 – Tiedonantaja
26.4. 2013 – Marko Korvela
24.4. 2013 – Tiedonantaja
23.4. 2013 – Sippo Kähmi
12.4. 2013 – Sippo Kähmi
5.4. 2013 – Tiedonantaja
4.4. 2013 – Sippo Kähmi
28.3. 2013 – Sippo Kähmi
22.3. 2013 – Aaro Heikkinen - TA
21.3. 2013 – Marko Korvela
19.3. 2013 – Tiedonantaja
19.3. 2013 – Hannele Salava
15.3. 2013 – Tiedonantaja
12.3. 2013 – Sippo Kähmi
9.3. 2013 – Hannu Oittinen
5.3. 2013 – Sippo Kähmi
26.2. 2013 – Tiedonantaja
18.2. 2013 – Sippo Kähmi
15.2. 2013 – Tiedonantaja
8.2. 2013 – Marko Korvela
1.2. 2013 – Marko Korvela
20.1. 2013 – Sippo Kähmi
15.1. 2013 – Sippo Kähmi
11.1. 2013 – Sippo Kähmi
11.1. 2013 – Tiedonantaja
3.1. 2013 – Yrjö Hakanen
2.1. 2013 – Hannu Oittinen
22.12. 2012 – Sippo Kähmi
20.12. 2012 – Sippo Kähmi
7.12. 2012 – Tiedonantaja
3.12. 2012 – Hannu Oittinen
30.11. 2012 – Tiedonantaja
25.11. 2012 – Sippo Kähmi
Politiikka on aina politiikkaa mutta sitä kannattaisi tehdä läpinäkyvästi. Mitä ALV:n 1 prosentin korotus merkitsee reaalimaailmassa, ei niin mitään. Laskepa 1000 euron ostoksen 1%! Noin äkkiä se lähentelee kymppiä eli 1000€ ostos maksaa 1010€ eli ero on merkityksetön.
Suuremmaltahan se tuntuu jos ostat 50'000 mersun jolloin se on 500€. Pienituloiset siis maksavat sitä vähemmän kuin suurituloiset koska kulutustottumukset ja ehkä mahdollisuudetkin eroavat toisistaan.
Ei julkisten palvelujen ja työpaikkojen alasajoa ole vaan on niiden sovittaminen tarpeeseen johon taas EU:lla tuskin on suurta merkitystä. Suurempi merkitys on yhteiskunnan tulpoilla joiden kasvattamista vastaan juuri hyökkäsitte edellisessä kappaleessa.
En myöskään usko vähävaraisilta saatavan summia jotka vaaditaan jos todella aletaan maksaa etelän velkoja, nythän on pyritty tuota kehitystä estämään tukitoimin joista toivomme kaikki apua tilanteeseen. Mitäänhän ei ole tässä maailmassa kallioon hakattu kuten tiedämme kommunismin kaatumisesta Itä-Euroopassa vaikka sitä vielä päivää ennen kaatumista pidettiin ”ikuisena”.
Hallituksen on pakko sovittaa menoja ja tuloja keskenään ja taiteiltava laskevassa taloussuhdanteessa liiallisen velan tarpeen välttämiseksi. Eipä ole mitään konkreettista neuvoa tullut TA:nkaan kommentaattoreilta jos ikuista ottakaa rikkailta ei lasketa. Kun rikkaat on riistetty niin mistä sitten? Taitaa käydä kuten NL:n aikoinaan.
Kokemus on osoittanut meidän aseellisen puolustautumisemme tarpeen ja siksi sen kuntoa ja tasoa on pidettävä yllä. Muistelkaa vain naapuri kentsun lausumia kesän kuluessa ja Putinin vahvistusta lausumalle.
Kun aikoinaan katseli NL komujen rahan käyttöä niin aseethan olivat tärkeintä mitä rauhan edistämiseksi tehtiin, miksi se nyt on muuttunut? Pyhittääkö usko/kommunismi kaiken mihin se osuu? Vaikka joku asia kuulostaa hienolta niin realismiakin kaivataan.