Helsingille 300 miljoonan jättivoitot

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna voittoa 303 miljoonaa euroa. Myös tulosennuste ilman liikelaitoksia on 40 miljoonaa ylijäämäinen. Monissa muissa kunnissa on rahapula, mutta Helsingin pankki- ja kassatalletukset kasvoivat viime vuoden lopulla 970 miljoonaan euroon.

Samaan aikaan kaupunki alibudjetoi palveluja. Toimintamenojen kasvu on jo useana vuonna ollut pienempi kuin kustannustason nousu ja kunnissa keskimäärin.

Kaikesta tästä huolimatta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esitti toimintamenojen vähentämistä asukasta kohti laskien, kun kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona Helsingin ensi vuoden budjetin raamista. Pajunen vetosi muun muassa talouden epävarmoihin näkymiin.

Leikkaamalla lamaan?

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen teki Eurooppaa heiluttelevasta talouskriisistä päinvastaisen johtopäätöksen: Julkisten menojen leikkaaminen ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa. Se uhkaa viedä lamaan.

Hakanen arvosteli hallituspuolueita, jotka valmistelevat kuukauden kuluttua pidettävään valtion menokehysriiheen uusia miljardiluokan leikkauksia. Hän viittasi kuntatalouden tutkija Heikki Helinin selvitykseen, jonka mukaan Suomen kuntien talous olisi tasapainossa, jos valtio olisi hoitanut velvoitteensa eikä olisi leikannut 90-luvulta lähtien kuntien rahoitusta.

Helsinki teki viime vuonna voittoa 300 miljoonaa. Päiväkoteihin piti kuitenkin ahtaa 1500 lasta enemmän kuin budjetissa oli varattu tiloja ja työntekijöitä. / Toivo Koivisto

Eroon alibudjetoinnista

Hakanen esitti Helsingin budjettiraamin pohjan korjaamista niin, että palvelujen alibudjetointi lopetetaan ja myös palvelujen tarpeiden kasvu otetaan huomioon.

Esimerkiksi lasten päiväkodeissa oli viime vuoden lopussa lähes 1500 lasta enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Päiväkotien lisäksi tarvitaan lisää lastentarhanopettajia, joita lapsiryhmissä on vähemmän kuin naapurikunnissa.

Vanhustenpalvelut ovat toinen alue, johon tarvitaan tuntuvaa lisäpanostusta. Alimitoittamalla kotipalvelujen ja laitoshoidon resurssit, on luotu yksityiselle bisnekselle markkinoita, joilla saalistavat yhä useammin kansainväliset sijoitusyhtiöt.

SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja korosti, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ei saa johtaa lähipalvelujen karsimiseen eikä palvelujen siirtämiseen kilpailuttamalla ja palveluseteleillä yksityisille markkinoille. Myös Demokratiaryhmän esitykset osallistuvasta demokratiasta ja budjetoinnista tulee ottaa huomioon seuraavan budjetin valmisteluissa.

Helsingin Energian voitot

Energialaitoksen HelEnin liikevoitoista on tuloutettu kaupungin muiden palvelujen rahoittamiseen vuosittain noin 200–300 miljoonaa euroa. Nyt HelEnin johtokunnan enemmistö – kokoomus, vihreät ja RKP – esittävät tuloutusten pudottamista neljännekseen vedoten vuoden 2015 jälkeen tuleviin investointeihin.

Hakasen mielestä tuotannolliset investoinnit pitää rahoittaa pääosin pitkäaikaisin lainoin, kuten yritykset yleensä tekevät, eikä HelEnin kassavaroja kasvattamalla. Hän muistutti myös mahdollisuudesta säästää satoja miljoonia sillä, että Hanasaaren voimalaa ei ajeta alas vaan se ja Salmisaaren kivihiilivoimala uudistetaan monipolttoainevoimaloiksi. Tämä olisi myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.