|
| Euroopan vasemmisto kokoontui 2010 joulukuun alussa 3. kongressiin Pariisiin. / Vappu Kopra |
Hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyrkimys panna kansalaiset maksamaan finanssikriisin laskut on saanut vastaansa joukkoliikkeitä ympäri Eurooppaa. Kreikassa lakot ja mielenosoitukset ovat jatkuneet jo keväästä alkaen. Ranskassa on nähty isoimmat yhteiskunnalliset liikkeet sitten ”hullun vuoden” 1968. Portugalissa oli laajin yleislakko sitten ”Neilikkavallankumouksen”. Dublinissa oli Irlannin historian suurin mielenosoitus. Espanjassa järjestettiin yleislakko. Italiassa toista miljoonaa ihmistä osoitti joulukuussa mieltä hallituksen politiikkaa vastaan….
Tämä näkyi ja kuului Euroopan vasemmiston kokoontuessa joulukuun alussa 3. kongressiin Pariisiin. Euroopan vasemmiston uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ranskan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Pierre Laurent totesi, että kamppailuja käydään Euroopan vapauttamiseksi finanssimarkkinoiden vallasta ja tien avaamiseksi radikaalisti toisenlaiselle kehitykselle.
Kongressi hyväksyi Euroopan vasemmiston poliittisen toimintaohjelman alkavalle kolmivuotiskaudelle. Siinä todetaan nykyisen kriisin olevan paitsi finanssi- ja talouskriisi myös ekologinen, moraalinen ja demokratian kriisi. Kyse on järjestelmän kriisistä, globalisoituneen ja finanssijohtoisen kapitalismin kriisistä.
Ohjelmassa hahmotellaan tietä ulos kriisistä kolmessa pääsuunnassa: ”politiikan radikaali demokratisoiminen”, ”emme maksa teidän kriisiänne” ja ”uusi kehityksen malli”.
Kriisistä ei löydy ulospääsyä, jos ihmisille ei anneta ratkaisevaa sanavaltaa, totesi toimintaohjelman esitellyt Saksan Linken Lothar Bisky, joka jätti kongressissa puheenjohtajan tehtävät. Politiikan demokratisoimista tarkastellaan ohjelmassa ennen muuta mielenosoitusten, lakkojen ja protestien voimistamisena. Tällä pohjalla pyritään kokoamaan poliittisia ja yhteiskunnallisia liittoutumia uusliberalismia ja finanssipääoman valtaa vastaan.
Toimintaohjelmassa esitetään lukuisia konkreettisia toimia kriisin torjumiseksi ja finanssimarkkinoiden vallan rajoittamiseksi. Pankkien tukemisen sijasta pitää mitätöidä osa vaikeuksissa olevien maiden veloista ja leikkauslistojen sijasta on ohjattava rahaa sosiaalisiin ja työllistäviin tarkoituksiin. Muita toimia ovat muun muassa spekulatiivisten pääomaliikkeiden verottaminen, veroparatiisien kieltäminen ja pääomatulojen verotuksen kiristäminen.
Työttömyyden ja köyhyyden torjumiseksi esitetään eurooppalaista minimipalkkaa, joka on vähintään 60 prosenttia kunkin maan keskipalkasta, ”samaa palkkaa samasta työstä kussakin maassa”, perusturvan parantamista ja asumismenojen alentamista. Kantaa otetaan myös työajan lyhentämiseksi ansioita alentamatta ja eläkeiän nostamista vastaan.
|
| Euroopan vasemmiston uutta johtoa, puhumassa puheenjohtaja Pierre Laurent. / Vappu Kopra |
Toimintaohjelmassa hahmotellaan yhteiskunnallisen kehityksen uutta, demokraattista, ekologisesti kestävää, rauhanomaista ja humaania kehityksen mallia. Tähän liittyvät vaatimukset joukkojen vetämiseksi Afganistanista, Naton purkamiseksi ja EU:n militarisoimista vastaan. Solidaarisuus Palestiinalle, Saharawille sekä Kuuballe ja muulle Latinalaiselle Amerikalle tuli toimintaohjelman lisäksi muutenkin vahvasti esille kongressissa.
Ympäristöpolitiikassa Euroopan vasemmisto vastustaa päästökauppaa ja tukee ympäristöliikkeiden ja Bolivian Cochabamban julistuksen vaatimuksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Uusi kehityksen malli tarkoittaa lisäksi yksityistämisen hylkäämistä ja radikaalia demokratian laajentamista. SKP:n ehdotuksesta ohjelmaan kirjattiin strategisesti tärkeiden alojen, kuten pankkien ja energiatuotannon yhteiskunnallista omistus ja demokraattinen valvonta.
Kongressi päätti valmistella EU:n Lissabonin sopimuksen mahdollistaman eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan ohjaamaan rahaa pankkien sijasta työllisyyteen, koulutukseen, julkisiin palveluihin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin. Rahaa tähän tarkoitukseen koottaisiin muun muassa verottamalla spekulatiivisia pääomaliikkeitä.
Aloitteen kehittelyyn kutsutaan mukaan asiantuntijoita, ay- ja kansalaisliikkeitä. Jos aloitteeseen kerätään miljoona allekirjoitusta, se on otettava EU:ssa virallisesti käsiteltäväksi.
SKP:n aloitteesta kongressi vetosi eurooppalaisen ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnan jatkamiseksi hallitusten ja EU:n ajamaa leikkauspolitiikkaa vastaan. Lisäksi päätettiin kampanjoida maahanmuuttajavastaisuutta, rasismia ja äärioikeistoa vastaan.
Kuusi vuotta sitten Roomassa pidetyn perustavan kokouksen jälkeen Euroopan vasemmisto on laajentunut. Sen jäsenenä on 27 sosialistista, kommunistista ja punavihreää puoluetta. Suomesta jäsenenä ovat SKP ja Vasemmistoliitto. Tarkkailijajäseniä on 11.
Laajeneminen näkyi kongressin päättämissä henkilövalinnoissa. Ensimmäistä kertaa yksi varapuheenjohtajista on EU:n ulkopuolelta Itä-Euroopasta, Moldovan kommunistisesta puolueesta.
Euroopan vasemmiston lähtökohtiin ovat alusta alkaen kuuluneet sosialistiset arvot ja sen ohjelma on kapitalisminvastainen. Pariisissa hyväksytyssä toimintaohjelmassa todetaan nyt ensi kertaa selvästi, että Euroopan vasemmiston tavoitteena on sosialismi. Se tuli ohjelmaan SKP:n esityksestä.
Teksti on julkaistu Tiedonantajan Teoria ja politiikka -liitteessä 17.12.2010
Paljon sanahelinää, vähän villoja. sanokaa nyt alkajaisiksi kun kerran demokratiasta puhutte missä kommunistisessa/sosialistisessa maassa on tai on ollut vapaa demokratia? Kaikki muu demokratia on pelkkää paskapuhetta ja saa vetää alas vessasta kuten esim. "kansandemokratian" joka oli yhden puolueen/aatteen diktatuuri.
"
Ratkaiseva kysymys on kuitenkin, pystyykö Euroopan Vasemmisto edes hyväksymään Yhdistyneiden Kansakuntien demokratisoimista.
"
Olisi oikeampaa kysyä pystyykö SKP tai Euroopan vasemmisto ylipäätään ajattelemaan politiikkaa toisesta näkökulmasta.
Kriittisesti ilmaistuna eurooppalainen vasemmisto kykenee kritisoimaan kapitalismia, kykenee esittämään vaatimuksia ja pyytämään kansalta avointa asianajovaltakirjaa itselleen.
Tokihan europpalainen vasemmisto kykenee myös tarjoamaan kansalaisille politiikan tekijän roolin joukkokamppailuissa, mikä on oikein hyvä asia, mutta sellaista ajatusmallia jossa tavallisia kaduntallaajia opastettaisiin ja usutettaisiin päätöksentekijöiksi ei oikein ole.
Tuntuu kuin joku vallankumouksellisuuden keskeinen elementti puuttuisi.
On aivan varmaa että vallankumouksellinen vaatimus YK:n muuttamisesta demokraattisesti hallituksi kansojen etua palvelevaksi instituutioksi ei sellaisenaan muuta YK:ta millään tavalla, saatikka kaada pääoman globaalia ylivaltaa.
Mutta sen se saattaa tehdä että vasemmisto kykenisi esittämään vaihtoehdon näköalattomuudelle, tarjoamaan positiivisen näköalan maailman muuttamiseen. Näköalan kapitalismin rajat ylittävälle kehitykselle.
Voimmeko olla yhtä mieltä siitä, että demokratia toimii parhaiten pienissä yksiköissä?
Kansainvälisissä instituutioissa on aina rakenteellinen demokratiavaje. Miten teet päätöksiä, jotka koskevat kuutta miljardia ihmistä?. Kuitenkin asiat pitäisi saada ratkaistuksi kansainvälisellä tasolla edes jollain puolidemokraattisella prosessilla, koska pelkistä kahdenkeskisistä valtiosopimuksista seuraa vain viidakon laki ja vahvimman oikeus.
Demokratia täytyy toteuttaa kaikilla tasoilla, paikallistasosta maailmanlaajuiseen tasoon.
Puolidemokraattien tarkoittaa että puolet vallasta on 300 kapitalistilla ja puolet 7 miljardilla ihmisellä. Helppo kuvitella että käytännössä valta pysyisi kokonaan noilla 300 pankkiirilla.
Paikallistason demokratia ei pysty mitätöimään noita tähtitieteellisiä valtion velkoja, sosialisoimaan pankkeja eikä lopettamaan sotia.
Jos muutosta parempaan todella halutaan, täytyy tähdätä täydelliseen demokratiaan kaikilla tasoilla.
Eikä sekään vielä riitä, tarvitaan paljon, paljon muutakin.
En tiedä mitä Saudi-Arabian kuningas on tehnyt että Euroopan vasemmisto haluaa pitää hänet vallankahvassa Yhdistyneissä Kansakunnissa?
Mikko Aalto
mikko_aalto@yahoo.com
On vielä huomattava että valtiot eivät voi päättää kahden eikä monen keskisisillä sopimuksilla asioista jotka (nykyisellään) eivät kuulu niiden päätösvaltaan.
Maailman tähtitieteellisen suuret yhteenkietoutuneet finanssipääomat ovat 300 pankkiirin yksityistä omaisuutta ja heidän hallinnassaan. Edes Yhdysvalloilla ei ole mitään valtaa noihin varoihin.
Ainoa keino maailman finanssipääomien saamiseksi kansojen yhteiseksi omaisuudeksi ja demokraattiseen hallintaan on saada Yhdistyneille Kansakunnille vapailla ja demokraattisilla vaaleilla valittu parlamentti.
Vain demokraattisesti valitulla Yhdistyneiden Kansakuntien Parlamentilla voi olla tarvittava arvovalta ja voima tämän suuruusluokan uudistuksien aikaan saamiseksi.
Mikko Aalto
mikko_aalto@yahoo.com
Eiköhän Mikko YK ole varsin demokraattinen turvallisuusneuvostoa lukuun ottamatta, YK:ssahan on edustettuna ainakin suurin osa maailman vapaista valtioista ja kaikilla lienee oikeus äänestää ja lausua mielipiteensä.
Siitä, että yksi taho hoitaa niin politiikan kuin talouden, ei ole hyviä ei ole hyviä kokemuksia. Neuvostoliiton konkurssi, Kiinan teollisuuden kapitalistisoitiminen, P-Korean kurjuus jne ovat siitä esimerkkinä. Se unikuva jossa kaikki ovat onnellisia kun puolueen eliitin valitsema diktaattori hymyilee kuuluu vain kommunistisen realismin luomaan valheelliseen kuvaan.
Talousmiehet hoitakoon talouden ja poliitikot sen ympäristön jossa talous toimii. Niin talousmiehet kuin poliitikot tekevät virheitä koska ovat ihmisiä mutta ne kuitenkin tasoittavat toisiaan.
Velkoja ei voi mitätöidä vaan ne pitää maksaa, jos ei ole kykyä niin ei pidä velkaa edes ottaa. Velanmaksukyvyttömän tulee pyytää avustuksia joita niitäkin lienee saatavissa kohteisiin joilla kansan elintasoa voidaan nostaa.
Miksi Euroopan vasemmiston yleensäkään pitäisi puuttua Saudien edustajan valintaan tai antaa sille hyväksyminen, myöskään Saudeilta ei kysyttäne kenet me tai Ranska lähettää meitä YK:n edustamaan. Demokratia on moniarvoista ja siellä niin puolueet kuin maatkin valitsevat itse omat edustajansa, vai etkö olekaan pyrkimässä demokratiaan?
Tuskin ne finanssipääomat joita pankeilla on ovat suureltakaan osin pankkiirien omistuksessa vaan ainoastaan hallinnassa tietyin sopimuksin. Omistamisella ja hallinnalla on suuri ero.
Kun maan perustuslakien mukaan valittu hallinto valitsee edustajansa YK:n niin toimenpide on yhtä demokraattinen kuin se maakin on yleensä. Me emme voi mennä muiden järjestelmiä muuttamaan koska sitä sanotaan valtaukseksi vaan on tyydyttävä kansan päätöksiin. Tiedän sen olevan komuille riittämätöntä, he kun vannovat vallankumousten nimiin. Yleensä vallankumousten käy huonosti ajan mittaan.
17.5. 2013 – Risto Uljas
27.4. 2013 – Tiedonantaja
12.4. 2013 – Harri Kiiskinen
19.3. 2013 – Camilla Kantola
1.3. 2013 – Sippo Kähmi
28.2. 2013 – Marko Korvela
8.2. 2013 – Marko Korvela
29.1. 2013 – Tiedonantaja
16.1. 2013 – Tiedonantaja
15.1. 2013 – Tiedonantaja
1.1. 2013 – Petri Lahtinen
31.12. 2012 – Sippo Kähmi
10.12. 2012 – Simo Suominen
7.12. 2012 – Sippo Kähmi
26.10. 2012 – Tiedonantaja
22.10. 2012 – Marko Korvela
21.9. 2012 – Marko Korvela
3.9. 2012 – Risto Koivisto
21.8. 2012 – Tiedonantaja
4.8. 2012 – Marko Korvela
20.6. 2012 – Seppo Ruotsalainen
12.6. 2012 – Jari Heinonen
21.5. 2012 – Risto Koivisto
7.5. 2012 – Marko Korvela
18.4. 2012 – Marko Korvela
13.4. 2012 – Arto Tuominen
28.3. 2012 – Jari Heinonen
21.3. 2012 – Seppo Ruotsalainen
20.3. 2012 – Marko Korvela
13.3. 2012 – Marko Korvela
18.2. 2012 – Tiedonantaja
6.2. 2012 – Marko Korvela
27.1. 2012 – Erkki Susi
25.1. 2012 – Erkki Susi
21.1. 2012 – Tapio Siirilä
27.12. 2011 – Arto Tuominen
Ilahduttavia vaalilupauksia Pariisista.
Ratkaiseva kysymys on kuitenkin, pystyykö Euroopan Vasemmisto edes hyväksymään Yhdistyneiden Kansakuntien demokratisoimista.
Ellei Yhdistyneiden Kansakuntien hallintoa edes haluta demokratisoida, on puheet pankkien yhteiskunnallisesta omistuksesta, pääomaliikkeiden verottamisesta ja itse asiassa kaikki muukin pelkkää sana helinää ja katteettomia vaalilupauksia.
Mikko Aalto
mikko_aalto@yahoo.com