Onko demokratian kehto myös sen hauta?

Katerina Kitidi ja Aris Chatzistefanou ovat ohjanneet dokumentin, joka käsittelee Kreikan velkakriisiä marxilaisesta näkökulmasta. / owni.eu

Kreikassa ja Italiassa ei enää ole kyse pelkästään talouskriisistä vaan vakavasta demokratian kriisistä, pohtii kreikkalainen toimittaja ja elokuvaohjaaja Aris Chatzistefanou.

– Aikaisemmin Kreikassa oli sentään demokraattisesti valittu pääministeri. Nykyinen pääministeri on entinen Euroopan keskuspankin varapääjohtaja, ja hänen myötä Kreikassa on siirrytty demokratiasta rahanvaltaan, hän kuvaa George Papandreoun jälkeen valtaan noussutta Loukas Papadimosta.

Chatzistefanoun mukaan voidaan tietysti väittää, että Papadimoksen valinta oli laillinen ja kaikin puolin menettelytapojen mukainen.

– Mutta tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että Kreikassa vallitsee rahoitusmarkkinoiden harjoittama velkadiktatuuri.

Aris Chatzistefanou vieraili Helsingissä marraskuussa Lens Politica -festivaalilla yhdessä ohjaajakollegansa Katerina Kitidin kanssa. Festivaaleilla nähtiin kaksikon ohjaama tuore Debtocracy-dokumentti, joka käsittelee Kreikan velkakriisiä marxilaisesta näkökulmasta.

EU:ssa keskus riistää periferiaa

Kreikan julkinen sektori on kooltaan Euroopan unionin keskitasoa. Julkisen talouden menot eivät siis selitä maan talouden velkaantumista.

Aris Chatzistefanou myöntää, että Kreikan kansantaloudessa on toki omiakin ongelmia. Näistä keskeisin on hänen mukaansa verotuksen vääristymä. Kreikka on veroparatiisi, mutta ei suinkaan rivikansalaisille. Veroja välttelevät liike-elämä sekä kaikkein rikkain kansanosa.

Ongelmia tuottavat myös laajamittainen korruptio sekä rahojen tuhlaaminen asevarusteluun ja armeijan ylläpitoon. Kreikalla on suhteessa bruttokansantuotteeseen EU:n suurin puolustusbudjetti.

Chatzistefanou korostaa, että Kreikan velkaongelmat eivät suinkaan palaudu maan kansantalouden sisäisiin tekijöihin. Hänen mielestään Euroopan unioni ja sen talous- ja rahaliitto EMU ovat rakenteita, jotka mahdollistavat euroalueen sisäisen riiston. Yhteisen valutaan alueelta puuttuu keskittynyt hallinto, joka kykenisi tasapainottamaan sen sisäisiä eroja.

Chatzistefanoun mukaan EU:ssa kilpailukykyinen keskus pystyykin riistämään laita-alueita. Velkataakkaa kasataan perifeeristen talouksien, kuten Kreikan niskoille. Saksa on dumpannut palkkoja ja kasvattanut kilpailukykyään sisäisellä devalvaatiolla. EMU:n rakenteelliset ongelmat näyttäytyvät nyt kansantalouksien välisinä ristiriitoina.

– Euroalueella suurempi talous pärjää ja voi polkea pienempiä talouksia. Esimerkiksi Saksa on tuhonnut Kreikan teollisuutta, toteaa Chatzistefanou.

Politiikan tutkija Eric Toussaint esittää Debtocracy-dokumentissa osuvan vertauksen:

– Euroopan unionin talouskriisi on seurausta unionin epäsuhtaisesta rakenteesta. Tilannetta voi verrata siihen, että samaan nyrkkeilykehään laitetaan Muhammed Ali ja joku puulaakitason höyhensarjalainen ja katsotaan kumpi voittaa.

Kreikka ei pysty maksamaan valtavaa velkataakkaansa, vaikka uusi hallitus tekisi mitä ihmetemppuja hyvänsä. / Debtocracy

Demokratia vähenee – oikeisto nousee

Aris Chatzistefanou ei usko mihinkään salaliittoteorioihin, mutta Euroopan velkaantuneissa maissa kytee hänen mielestään todella vakava uhka demokratialle: kansanvalta vähenee entisestään samalla kun pankkien valta kasvaa.

Myös radikaali oikeisto yrittää käyttää tilannetta hyväkseen. Kreikassakin Papadimoksen uuteen kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen kuuluu nationalistinen ja populistinen LAOS-puolue, jonka politiikkaa voi luonnehtia myös äärioikeistolaiseksi. Kreikassa on runsaasti siirtolaisia, joiden asema talouslaman myötä on käynyt tukalaksi.

Toisaalta Chatzistefanoun mukaan LAOS tekee tällä hetkellä tyhmää politiikkaa. Lähtemällä mukaan hallitukseen puolue samalla tukee Euroopan unionin, keskuspankin ja IMF:n troikan kuripolitiikkaa, mikä syö sen mahdollisuudet tehdä omaa populistista propagandaa.

– Kreikan pitkä ja vahva vasemmistolainen perinne on ainakin toistaiseksi pitänyt massat pois oikeiston kannattajista, arvioi Chatzistefanou.

Hänen mukaansa kansainvälinen torien liike on elvyttämässä vanhaa kreikkalaista demokratian käytäntöä, missä keskustellaan toreilla ja turuilla poliittisista kysymyksistä. Chatzistefanoun mukaan jää vielä nähtäväksi, nouseeko torien liikkeestä jonkinlainen uudenlainen, laajempi demokratia.

Kreikkaa uhkaa humanitaarinen kriisi

Kreikka ei pysty maksamaan valtavaa velkataakkaansa, vaikka uusi hallitus tekisi mitä ihmetemppuja hyvänsä, arvioi Aris Chatzistefanou. Esimerkiksi Debtocracy-dokumentissa vaadittu velkojen uudelleenjärjestely ei auta mainittuihin Euroopan unionin rakenteellisiin ongelmiin pätkääkään.

Nyt riskinä on, että pankkidiktatuurin harjoittama kuri- ja leikkauspolitiikka ajaa ihmisten toimeentulomahdollisuudet ja esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut niin alas, että tilanne uhkaa jo ihmishenkiä.

– Näkymä Ateenan keskustassa ei poikkea kehittyvien maiden vastaavasta: nälkäisiä, kodittomia, sinne tänne kuljeskelevia varattomia ihmisiä kaikkialla. Eräskin varaton eläkeläisnainen kommentoi, että ostaa joko lääkkeitä tai ruokaa, molempiin ei ole varaa, toteaa dokumentissa haastateltu Nikitas Kanakis Doctors of the world -järjestöstä.

Chatzistefanou pelkää, että Kreikka voi ajautua humanitaariseen kriisiin. Hänen mukaansa nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että kreikkalaiset ottaisivat velkakriisissä aloitteen takaisin omaan haltuun.

– Poliittisten ratkaisujen löytäminen vaatii kansan väliintuloa: ihmisten on otettava kohtalonsa omiin käsiinsä, sanoo Chatzistefanou.

Debtocracy-dokumentissa esitetään kolmen askeleen ohjelmaa, jolla Kreikka voisi päästä tielle ulos velkakriisistä ilman valtavia uhrauksia ja jopa väkivallan kierrettä.

– Ensinnäkin velkojen maksu pitää lopettaa, jotta ihmisten välittömälle kärsimykselle saadaan loppu. Toiseksi Kreikan pitää ottaa takaisin oma rahapoliittinen valtansa. Tästä seuraa todennäköisesti pankkisektorin romahtaminen, mutta toisaalta Kreikan pankit ovat tälläkin hetkellä kuin eläviä kuolleita, joita valtio pitää keinotekoisesti hengissä.

Näiden lisäksi Chatzistefanou ehdottaa pankkisektorin sosialisoimista Islannin malliin.

– Islannissa 85 prosenttia pankeista romahti. Koska Islanti ei ole euromaa, myös valuutta voitiin devalvoida. Ylipäätään Islannissa tehtiin kaikki suurin piirtein päinvastoin kuin mitä uusliberalistiset talouspropagandistit vaativat, hän muistuttaa vaihtoehtojen olemassaolosta.

Kansa on Kreikassa osoittanut mieltään leikkauksia vastaan. Kuva Ateenasta opiskelijoiden mielenosoituksesta 15. syyskuuta. / Odysseas Paparounis

Pienin askelin irti kapitalismista

Eräät laitavasemmiston edustajat ovat vaatineet Kreikan velkakapinaliikkeeltä radikaalimpia vaatimuksia. Debtocracy-elokuvan tekijätiimiäkin on syytetty siitä, että he ovat vain puolustamassa kansallista kapitalismia kun pitäisi ajaa kansainvälisiä ratkaisuja ja koko kapitalismin kumoamista.

Aris Chatzistefanou sanoo olevansa vakaumuksellinen internationalisti. Toisaalta globaalin kapitalismin vallan aikana on myös käytettävä kansallisvaltion suomia työkaluja ja suojeltava kansaa markkinoiden mielivallalta.

– Päätavoitteena ei tule olla Kreikan kapitalistien pelastaminen, vaan samalla pitää esittää koko järjestelmän kritiikkiä. Siirtyminen kapitalismista johonkin muuhun ei kuitenkaan ole mahdollista nopeasti. Yhteiskunnan akuutit ongelmat pitää ratkaista, mutta samalla tavoitella jotakin kapitalismin tuolla puolen olevaa. Sinne päästäkseen on aluksi otettava pienempiä askeleita, toteaa Chatzistefanou.

Debtocracy-dokumentti YouTube-palvelussa >>>