|
| 5. marraskuuta Helsingin Paasitornissa. / VVT |
Politiikan vaihtoehtojen puutteen paljastuminen on aktivoinut ihmisiä ympäri Eurooppaa. Suomessa avointen kansalaiskokousten prosessi jatkuu tänä syksynä Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta.
Vuonna 2009 startannut Vapaus valita toisin -kansalaisaloite kyseenalaistaa vaihtoehdottomuutta ja herättää keskustelua uusista lähtökohdista. Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen sekä politiikassa ja järjestöissä aktiiveja että niistä irrallaan olevia ihmisiä, kehittää ajatuksia ja löytää tapoja viedä niitä eteenpäin.
Lauantain ohjelma avataan Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5A) klo 11 kysymällä Miksi valita toisin? Vastauksia pohtivat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Helsingin yliopiston lehtori ja rauhanaktivisti Emilia Palonen.
Pääosa työskentelystä tapahtuu neljässä työryhmässä.
Ensimmäinen työryhmä pohtii eriarvoistumista. Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa 1990-jälkeen? Keskustelua teemasta käynnistävät muun muassa Elina Aaltio, Marissa Varmavuori, Riitta Särkelä ja Pertti Honkanen.
Ensimmäisessä Vapaus valita toisin -foorumissa keskityttiin ilmastonmuutokseen. Nyt toinen työryhmä tutkii luonnonvarojen käytön ja sosiaaliturvan välistä yhteyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen tasaisempi jakautuminen. Keskustelun avaavat Kaarin Taipale, Eero Yrjö-Koskinen, Tuuli Hirvilammi, Timo Voipio ja Thomas Wallgren.
Kolmas työryhmä perehtyy demokratian tilaan. Demokratia ei ole vain saavutettu tila vaan eetos – pyrkimys kohti parempaa demokratiaa. Työryhmä paneutuu eurooppalaisen kansalaisliikehdinnän hengessä muun muassa siihen, miten lisätään paikallisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja solidaarisuutta sekä miten demokratiaa voisi ulottaa talouden alueelle. Keskustelua herättelevät muun muassa Silvia Modig, Nils Torvalds, Hannu Ikonen, Yrjö Hakanen, Tuomas Rantanen ja Satu Toivonen.
Neljäntenä työryhmänä pohditaan globalisaatiota. Maailma on vavahdellut rahoitustalouden kriisien tahtiin vuodesta 2007. Kriisinhoidon koetellessa demokraattisen päätöksenteon rajoja ja vallan valuessa markkinoille ei yksittäisten aloitteiden tarkastelu riitä. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Tätä näkökulmaa auttavat hahmottamaan Eeva Talvikallio, Heikki Patomäki, Lauri Holappa, Sippo Kähmi ja Johanna Perkiö.
vapausvalitatoisin.wordpress.com
sakke:
"Tälläistä tarkoitushakuista tilastojen tarkastelua esitetään jatkuvasti täällä vasemmistofoorumeilla. Pyritään osoittamaan, että rikkaat rikastuu ja köyhät köytyyy."
Niinhän siinä paraikaa on käymässä: rikkaat ovat rikastumassa ja köyhät köyhtymässä.
Onko sakke jättänyt lukuhommat kesannolle viime aikoina vai joko ne OECD:n tilastovirkailijatkin ovat "vasemmistofoorumeita", vai mikä se ajatuksissa mättää?
Muuta biblebeltille, niin ei tarvitse kommunistien ja muiden liian sosiaalisesti ajattelevien kanssa tuskailla:)
http://www.hs.fi/talous/OECD+Tuloerot+kasv...
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/1...
http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen...
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/...
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/201...
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+ma...
Jos olet "Työläinen" tuloeroista huolissasi niin mikset moiti ay liikettä prosenttikorotuksista? Niissähän tonnin palkalla saa paljon pienemmän korotuksen kuin kolmen tonnin. Sen sijaan jos korotukset olisivat senttejä niin jokaisen korotus olisi yhtä suuri ja tuloerot alkaisivat kaveta joskin hitaasti. Joskushan muistelen noitakin tehdyn mutteivät ne vissiin riitä ay väen top joukolle!
"Jos olet "Työläinen" tuloeroista huolissasi niin mikset moiti ay liikettä prosenttikorotuksista? Niissähän tonnin palkalla saa paljon pienemmän korotuksen kuin kolmen tonnin. Sen sijaan jos korotukset olisivat senttejä niin jokaisen korotus olisi yhtä suuri ja tuloerot alkaisivat kaveta joskin hitaasti. Joskushan muistelen noitakin tehdyn mutteivät ne vissiin riitä ay väen top joukolle!"
Niin, tuohan oli semmonen brysselin raamittama Six Packin ja ay väen top joukon välinen sopimus. Lauri Ihalainenkin oli jossakin roolissa.
Kyllähän Suomeenkin kaivataan vapaita ammattiliittoja, ei ammattiliittojen tulisi olla hallituksien ohjailtavissa.
"Muuta biblebeltille, niin ei tarvitse kommunistien ja muiden liian sosiaalisesti ajattelevien kanssa tuskailla:)"
Ei tuokaan anna varmaa suojaa. Ameriikassa opiskeleva 15.10 miekkariin osallistuva suomalainen kertoili jotain sellaista että sielläkin on alettu kaivata Berkleyn henkeä.
15.5. 2012 – Juha Säijälä
9.5. 2012 – Tiedonantaja
7.5. 2012 – Tiedonantaja
3.5. 2012 – Tiedonantaja
30.4. 2012 – Tiedonantaja
28.4. 2012 – Tiedonantaja
28.4. 2012 – Marko Korvela
25.4. 2012 – Marko Korvela
23.4. 2012 – Marko Korvela
20.4. 2012 – Tiedonantaja
18.4. 2012 – Tiedonantaja
12.4. 2012 – Tiedonantaja - Lahti
11.4. 2012 – Marko Korvela
2.4. 2012 – Kaija Kiessling
29.3. 2012 – Heidi Rautionmaa
26.3. 2012 – Tiedonantaja
21.3. 2012 – Tiedonantaja
21.3. 2012 – Tiedonantaja
20.3. 2012 – TA-Joensuu
19.3. 2012 – Marko Korvela
16.3. 2012 – Tiedonantaja
15.3. 2012 – Marko Korvela
14.3. 2012 – Marko Korvela
14.3. 2012 – Tiedonantaja
13.3. 2012 – Marko Korvela
8.3. 2012 – Kaija Kiessling
7.3. 2012 – TA-Tampere
6.3. 2012 – Katriina Oinas
5.3. 2012 – Tiedonantaja
28.2. 2012 – Matti Aalto
28.2. 2012 – Marko Korvela
27.2. 2012 – Marko Korvela
23.2. 2012 – Tiedonantaja
22.2. 2012 – TA-Joensuu
20.2. 2012 – TA-Joensuu
20.2. 2012 – Tiedonantaja
"Ensimmäinen työryhmä pohtii eriarvoistumista. Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa 1990-jälkeen?"
Tälläistä tarkoitushakuista tilastojen tarkastelua esitetään jatkuvasti täällä vasemmistofoorumeilla. Pyritään osoittamaan, että rikkaat rikastuu ja köyhät köytyyy. Vertailu saadaan uskottavan tuntuiseksi, kun otetaan verrokkivuosiksi, esim vuodet 1995 ja 2008.
Vuonna 1995 tuloveroaste oli laman jäljiltä ennnätyskorkea. Yritysten kannattavuus taas oli laman jäljiltä heikko, jolloin yritystuotot olivat matalat. Tuloerot olivat siis 1995 poikkeuksellisen matalat
Vuosi 2008 taas oli korkeasuhdannevuosi, jolloin tilanne oli päinvastainen. Tuloerot olivat siis 2008 poikkeuksellisen korkeat