Tunisian vallankumous
Erkki Susi – 28.01.2011
|
| Mielenosoitukset Tunisiassa ovat jatkuneet tälläkin viikolla, kun kansa on vaatinut maasta paenneen presidentti Ben Alin puolueen ja liittolaisten syrjäyttämistä uudesta hallituksesta. / TA |
Kansan kapinointi Tunisiassa ja Algeriassa osoittavat, kuinka nopeasti asiat voivat muuttua. Vain muutama kuukausi sitten näitä kahta Pohjois-Afrikan valtiota pidettiin hyvin vakaina, hyvin rauhallisina ja hyvin vapaina suurista ongelmista. Mutta Tunisiassa kansannousu pakotti lännen tukeman autokraattisen presidentin Zine el Abidine Ben Alin pakenemaan maasta.
Vain tuntia aikaisemmin Ranska oli ilmaissut tukensa hänelle ja nimittänyt häntä ”lailliseksi johtajaksi”. USA oli selvästi aivan liian kiireinen Libanonin tilanteen kanssa kiinnittääkseen huomiota Tunisiaan. Libanonin hallitus hajosi maan opposition vedettyä ministerinsä pois koalitiohallituksesta. Libanon on USA:n pääliittolaisen Israelin kannalta kriittinen maa.
Tavallisimmat reaktiot muilta länsivalloilta Tunisian tilanteen suhteen ovat olleet, että ne ovat ”huolestuneita” tapahtumista, haluavat kansalaistensa poistuvan maasta ja varoittavat toisia matkustamasta sinne. Sinänsä toki aiheellisia reaktioita, kun liki sata ihmistä on kuollut yhteenotossa poliisin kanssa ja satoja haavoittunut ja loukkaantunut.
Ben Ali hallitsi maata vuodesta 1987 lähtien. Kuten monet muutkin lännen tukemat arabihallitsijat hän hallitsi rautanyrkillä, mikä johti ihmisoikeuksien loukkaamiseen, laajamittaiseen korruptioon ja demokratian puuttumiseen. Viime aikoina työttömyys pahentunut ja elinkustannukset kallistuneet.
Levottomuuksien hillitsemiseksi pääministeri Mohammed Ghannouchi sai viikonvaihteessa tehtäväkseen muodostaa uuden hallituksen ja ottaa siihen kommunistipuoluetta ja islamilaista Ennahdha-puoluetta lukuun ottamatta myös oppositionpuolueiden edustajia. Vanhan hallituksen keskeiset Ben Alin luottoministerit saivat kuitenkin säilyttää paikkansa. Pääministeri lupasi järjestää parlamenttivaalit kuudessa kuukaudessa, vapauttaa kaikki poliittiset vangit sekä alistaa ylettömän rikkaat ja korruptiosta epäillyt poliisitutkintaan.
Tuhannet ihmiset jatkoivat kuitenkin mielenosoituksia uutta hallitusta vastaan, ja poliisi hajotti niitä kyynelkaasulla. Neljä opposition ministeriä, kolme heistä läheisissä suhteissa maan suurimpaan ammattiliittoon olevia, jätti hallituksen. Ammattiliitto ilmoitti, ettei se tunnusta uutta hallitusta. Näin hallitus oli hajoamassa heti alkuunsa, ja kansan protestit jatkumassa.
Eräs kansainvälisen politiikan kommentaattori arvioi, että tunnelmat Tunisiassa muistuttavat Irania vuonna 1979, jolloin tuhannet ihmiset marssivat toisen lännen tukeman diktaattorin shaahi Reza Pahlevin syrjäyttämiseksi ja onnistuivat siinä.
Nyt länsivallat USA:n johdolla ovat sijoittaneet miljoonia dollareita sekä salaisiin että julkisiin operaatioihin saadakseen aikaan ”hallinnon vaihdoksen” Iranissa. Länsivallat toivoisivat sen toteutuvan mieluummin Iranissa kuin Tunisiassa. Viimeinen melko vahva kansanliike Iranissa oli ”vihreä liike” vuoden 2009 vilpillisiksi väitettyjä presidentinvaaleja vastaan. Mutta liike ei kyennyt syrjäyttämään hallintoa. Itse asiassa hallinnon järjestämät mielenosoitukset olivat paljon väkirikkaampia kuin ”vihreän liikkeen” järjestämät.
Tunisian kansalla ei ollut vastaavaa tukea länneltä. Internet-bloggajat ja muut tunisialaiset ovat toivoneet turhaan, että joku tulisi heidän avukseen. Mutta avun puutteessa on tunisialaisten kannalta se hyvä puoli, ettei länsi voi ottaa ansiota vallankumouksesta, joka ajoi Ben Alin maanpakoon.
On selvää, että Tunisian vallankumous herättää huolestuneisuutta muiden arabimaiden itsevaltaisten johtajien keskuudessa. Ennen kaikkea siksi, että Tunisian joukkoliikehdintä puhkesi spontaanisti eikä ollut enempää CIA:n kuin muidenkaan ulkomaisten tiedustelupalvelujen masinoima. Ja siksi, että näiden maiden oppositioryhmät käyttävät hyväkseen Tunisian tapahtumia.
Esimerkiksi itsevaltaisen presidentti Hosni Mubarakin hallitsemassa Egyptissä noin viisikymmentä ihmistä kokoontui juhlimaan Tunisian lähetystön ulkopuolelle ja huusi iskulausetta ”Ben Ali, kerro Mubarakille, että lentokone odottaa häntäkin”.
Jemenissä noin tuhat opiskelijaa kokoontui pääkaupunki Sanaan kaduille kehottaen arabeja nousemaan johtajiaan vastaan. “Lähde ennen kuin sinut syrjäytetään”, viestittivät opiskelijat bannereissaan maan presidentille Ali Abdullah Salehille. ”Rauhanomainen ja demokraattinen muutos on tavoitteemme uuden Jemenin rakentamisessa.”
"Lännen ostamien arabijohtajien tulisi oppia Tunisian opetuksista. Heidän tulisi tehdä arabipäätöksiä sen mukaisesti mikä on suosiollista arabikansan eikä kaukaisten maiden eduille”, kirjoitti Syyrian hallitusta tukeva päivälehti Al-Watan.
Tässä vain muutamia esimerkkejä Tunisian kumouksen herättämistä reaktioista muissa arabimaissa. Nähtäväksi jää, ottavatko hallitsijat opikseen vai vastaavatko he liikehdintään sortotoimia kiristämällä.
Keskustelua
jenni eiramaa on oikeassa,arabimaihin ei
juurru kommunismi ,kuin ei myös demokratia
verenkuvassa on "sheikki ja emiiri" ja perhekin on vaimoa ja lapsia alistava.ei
reiluutta koskaan,itse en ole luottanut arabeihin koskaan ja kyllä USA ja Natokin
sen on oppinut kantapään kautta...
Nyt olisi korkea aika havahtua miettimään mitä tai ketä vastaan oikein kapinoidaan.
Ikävää että ns. vasemmistollakin on pallo hukassa ja pahemman kerran.
Maailman pääomien keskittyminen on edennyt vaiheeseen jossa valtaosa maailman finanssipääomista on 300 pankkiirin tai “sijoittajan” omistuksessa.
Hekin ovat kuitenkin järjestelmän orjia, he eivät voi sijoittaa maatalouteen ja perustarpeita palvelevaan teollisuuteen siellä missä on eniten työttömyyttä ja köyhyyttä.
Jos he sen tekisivät, he olisivat pian entisiä omistajia.
Kehitymaiden valtioiden johdoilla ei yksinkertaisesti ole määräysvaltaa maailman rahavirtoihin, eihän sitä ole USAn ja EUn johtajillakaan.
Järjestelmä on varannut sen omistajille ja heillä on NATO turvanaan jos vaalikarjan huijaaminen sattuisi lipsumaan.
Siksi kaikkien sosialistien tulee pystyä osoittamaan oikea suunta kapinoinnille – todelinen demokratia YHdistyneisiin Kansakuntiin ja ylikansallinen finanssipääoma Yhdistyneiden Kansakuntien Keskuspankin omistukseen, näin alkajaisiksi.
Mikko Aalto
"Mutta entäpä jos tässä vallankumousten aallossa onkin kyse islamistifundamentalistien masinoimasta kehityksestä?"
Ainakin Egyptin kohdalla ensimmäisessä aallossa ei näytä missään tapauksessa olevan kysymys uskonnon nostattamista intohimoista, vaan hyvin koulutettujen työttömien nuorten halusta sysätä 30 vuotta jatkunut Mubarakin yksinvaltainen hallinto ulos.
Miten pitkälle huolet ääri-islamilaisuuden noususta ovat todellisia, vai ovatko ne osa vallanpitäjien keinoa ylläpitää tätä uhkakuvaa oman valtansa oikeutuksena, joka näinollen kuvataan ainoaksi tulvapadoksi fundamentalismin vyöryä vastaan?
Vapaat vaalit, mikäli ne toteutuisivat siten, että ehdokkaita voisi vapaasti asettaa, voisivat tietysti johtaa myös uskonnollisten ääriliikkeiden poliittiseen nousuun, ja tämähän ei ole mitenkään uutta lännessäkään
"
Siksi kaikkien sosialistien tulee pystyä osoittamaan oikea suunta kapinoinnille – todelinen demokratia YHdistyneisiin Kansakuntiin ja ylikansallinen finanssipääoma Yhdistyneiden Kansakuntien Keskuspankin omistukseen, näin alkajaisiksi.
"
Onhan se tietenkin jonkinlaisen henkisen jälkeenjääneisyyden merkki - vai olisikko kysymys pikkuporvarillisesta ja nationalistisesta ajatusmaailmasta kun ei kyetä avaamaan näköaloja kapitalismin rajat ylittävään globaaliin demokratiaan.
Mutta sittenkin on nähtävä että pelkkä tavoitteen asettaminen ei riitä - on ajateltava sitä millainen strategia maailman kansoilla tulisi olla jotta tavoitteisiin voitaisiin päästä. Strategian on tietenkin oltava sellainen että se toimii niin kansallisilla kuin globaalilla tasoilla, mutta ennen muuta sen on oltava sellainen että se toimii tämän maailman ihmisten keskuudessa. Tässä valossa on nähtävä myös egyptiläisten kamppailu Mubarakin syrjäyttämiseksi. Mubarakin pois potkaiseminen on saanut massat liikkeelle, 300 enemmän tai vähemmän abstraktin tuntuisen kapitalistin syrjäyttäminen ei saa niin helposti massoja liikkeelle.
Tässäkin on kuitenkin huomattava että 300 kapitalistin ja globaalin demokratian vaihtoehtojen esillä olo tämän päivän Egyptissä olisi tarpeellista myös siksi että kun Mubarak lähtee niin ongelmat jäävät. Jatkoa ajatellen - pettymys vai taistelussa kehittyminen - olisi hyvä jos mahdollisimman moni ihminen tajuaisi ongelmien "syvät juuret" jo nyt.
Tuohon pelkoon islamistifundamentalistien noususta sanoisin että muslimit, kommunistit, homot ja mustalaiset ovat tietenkin pelkäämisen arvoisia WAPien (White Anglo american Protestant) mielestä. Auttaisikkohan siihenkin ongelmaan avoimuus ja demokratia?
Yhdysvalloille, EU:lle ja Israelille asia on kiusallinen, sanotaan uutisissa. Tilanne on vähän sama kuin II maailmansodan jälkeen. Siirtomaavallat olivat auliisti lupailleet itsenäisyyttä alaisuudessaan oleville siirtomaille ja niiden kansalaisille, että saisi siirtomaiden kansat sotimaan rinnallaan. Kun vihdoin II maailmansota päättyi ja tuli lupausten täyttämisen aika. Siirtomaiden vapauttamisille tulikin monia esteitä, pyrittiin ensin luomaan emämaalle suotuinen ryhmä jolle vasta voitiin valta antaa, tai kansa joutui asein hankkimaan itsenäisyytensä siirtomaa herroista. Kunpa nyt Yhdysvallat, Israel ja EU:n maat muistaisivat aikaisemmat hyveelliset puheensa ihmisoikeuksista, demokratiasta ja kansojen itsemääräämisoikeudesta. Etteivät sotkeutuisi omien intressien takia toisten sisäisiin asioihin. Kun olivat aikaisemmin tukemassa kansalaisten vastaisia hallituksia ja hallitsijoita. On kansanjoukkojen onni etteivät arabimaat kuulu NATOon eikä EU:hun, joista olisi kutsuttu nopeantoiminnanjoukot, kun omat sotilaat eivät ammu yleensä veljiään. Jeltsinkin joutui lahjomaan isolla rahalla panssarijoukkoja ampumaan parlamenttitaloa Venäjällä.
Vai eivät ammu veljiään? Punaisethan sillä aloittivat kapinansa joskus kauan sitten, ne ampuivat niitä jotka eivät olleet samaa mieltä vaikka olivat samanlaisia veljiä kuin nuo egyptiläiset mielenosoittajat niille sotilaille.
Vaikka laulun sanoin kansat ovat veljet keskenään niin kommunistit ovat ammuttaneet armeijoidensa joukoilla ihmisiä Budapestissä, Prahassa, Tsetseniassa jne.
Ei oikein tuo sinun vertauksesi ole kohdallaan tällä osastolla.
PS. taisivat ampua Berliinissäkin kun työläiset vastustivat palkanalennuksia ja muita työehtojen alennuksia joskus 1950 luvun alussa. Tuo huomioon ottaen komujen pitäisi olla eturivissä kun toimitetaan sisäistä devalvaatiota kustannusten laskemiseksi! He voisivat oikein riemuita kun vihdoinkin on hoksattu ottaa oppia oikeasta toiminnasta.
"Ennen kaikkea siksi, että Tunisian joukkoliikehdintä puhkesi spontaanisti eikä ollut enempää CIA:n kuin muidenkaan ulkomaisten tiedustelupalvelujen masinoima."
Mistäs me sen tiedämme?
http://www.puppet99.com/?p=126
Saattaa olla NDE:n käsi tapahtumien taustalla sielläkin.
Ohje
- Sähköpostiosoite tulee vain tiedonantaja.fi:n toimittajan tietoon.
- Kommentit mieluiten omalla nimellä.
- Maksimipituus on 2000 merkkiä.
- Kommentti tulee näkyviin heti kun toimitus sen vahvistaa.
- Toimitus pitää roskapostit poissa keskustelusta.
Pravdan syntymästä sata vuotta
28.4. 2012 – Erkki Susi
Suomen sanouduttava irti Naton provokaatioista
24.3. 2012 – Erkki Susi
Syyria ja vääristynyt media
16.3. 2012 – Erkki Susi
Ahteen tapaus – vai Rädyn?
9.3. 2012 – Erkki Susi
Nyt harkiten äänestämään
20.1. 2012 – Erkki Susi
Valevetäytyminen Irakista
4.1. 2012 – Erkki Susi
Venäjä-raportin täystyrmäys
27.12. 2011 – Erkki Susi
Presidenttipeli ja Nato
26.11. 2011 – Erkki Susi
Kreikan hallitus sekoitti pakan
4.11. 2011 – Erkki Susi
Libyan Sirte: Uusi Guernica
23.9. 2011 – Erkki Susi
Tervetuloa Tiedonantaja-festivaalille!
16.9. 2011 – Erkki Susi
9/11 herättää yhä kysymyksiä
13.9. 2011 – Erkki Susi
Onko Nato voittanut Libyassa?
31.8. 2011 – Erkki Susi
Kreikka-sopimus ennenaikainen ilonaihe
19.8. 2011 – Erkki Susi
Poliittinen järjestelmä ja Oslon verilöyly
8.8. 2011 – Erkki Susi
Aika lopettaa valehtelu ”jatkosodasta”
23.6. 2011 – Erkki Susi
Hallitustunnustelua ja harhautusta
20.5. 2011 – Erkki Susi
Portugalin tukipaketti mutkistaa hallituskuvioita
13.5. 2011 – Marko Korvela
USA tappoi käsikassaransa
7.5. 2011 – Erkki Susi
Persujen voitto ja muiden tappio
21.4. 2011 – Erkki Susi
Taitettu luottamus
14.4. 2011 – Erkki Susi
Hyökkäys Libyaan rikkoo YK:n peruskirjaa
29.3. 2011 – Erkki Susi
SKP on pitkään varoittanut ydinvoimasta
18.3. 2011 – Erkki Susi
Libya ja ”humanitaarinen interventio”
6.3. 2011 – Erkki Susi
Tunisian vallankumous
28.1. 2011 – Erkki Susi
Valko-Venäjän vaalijupakka
7.1. 2011 – Erkki Susi
EU-tiellä mentiin metsään
3.12. 2010 – Erkki Susi
Maailman suurin rikollisjärjestö koolla
19.11. 2010 – Erkki Susi
Kova kovaa vastaan
17.11. 2010 – Erkki Susi
Suomi EU:n suurin nettomaksaja
17.11. 2010 – Erkki Susi
Oikeiston salainen säätiö ja mustat listat
24.10. 2010 – Erkki Susi
Rauhan Nobel kylmän sodan välineenä
15.10. 2010 – Erkki Susi
Enemmän solidaarisuutta Kuuballe
8.10. 2010 – Erkki Susi
Miksi terrorihysterian lietsontaa?
8.10. 2010 – Erkki Susi
Ruotsin vaalien opetukset
27.9. 2010 – Erkki Susi
Suomen lopetettava sotaseikkailut heti
21.9. 2010 – Erkki Susi
Mutta entäpä jos tässä vallankumousten aallossa onkin kyse islamistifundamentalistien masinoimasta kehityksestä? Ainakin levottumuuksien luominen ja epävakaus ruokkivat noiden ryhmien tai epämääräisten sotaherrojen valtaantuloa ennen pitkää. Arabimaissa ja muslimimaailmassa ei demokratialla ole juurikaan kunniakkaita perinteitä, niin paljon kuin tukahdutettua ja avointakin halua ehkä on.
Egyptissä on pahamaineinen nykyisen islamistifundamentalismin vanha koulu Muslimiveljeskunta tulossa jo avoimesti esiin mielenosoituksiin http://www.nelonen.fi/uutiset/ulkomaat/tun...
Kunpa emme näkisi taas kerran jotain Irakin tai Tshetshenian kaltaista kehityskulkua, jossa ulkopuoliset ehkä liiankin aktiivisesti katsovat asiakseen edistää toisten demokratiaa tai "demokratiaa". Vientivapautus aseellisen veljesavun muodossa helposti nostaa muutosvoimien johtoon totalitaristisia vallankumousydinjoukkoja.