Marx ja Trier

Marko Korvela – 19.12.2011


Marx syntyi 5. toukokuuta 1818.
Marx syntyi 5. toukokuuta 1818. / batigolix

Tieteellisen kommunismin isä Karl Marx syntyi ja varttui Trierissä, joka on historialtaan varsin mielenkiintoinen kaupunki. Ennen ajanlaskumme alkua Rooman keisari Augustuksen (63 eaa.–19 jaa.) perustamaa Trieriä pidetään Saksan vanhimpana kaupunkina, joka on olemassa olonsa aikana nähnyt niin Rooman keisarivallan syntymän kuin tuhon, kristinuskon voittokulun sekä feodaalisen järjestelmän kukoistuksen ja kumoutumisen. Reininmaalla, Saksan ja Ranskan välimaastossa sijaitseva Trier on myös joutunut vuoronperään joko läntisten tai itäisten valloitusarmeijoiden temmellyskentäksi.

On suorastaan ihme, ettei kaupungin historian merkitystä Marxin ajattelun kehitykselle ole juurikaan tutkittu. Tätä puutetta paikkaa brittiläinen kulttuurihistorian professori Edith Hall, joka käsittelee teemaa tuoreessa Marx Memorial Libraryn Praxis-julkaisussa. Hall listaa niitä monipuolisia kulttuurisia ja poliittisia vaikutteita, joita omaa ajatteluaan kehittävä Marx koki ja omaksui varttuessaan ainutlaatuisessa ympäristössä.

Marxin syntymän aikoihin 1818 Reininmaa ja Trier sen mukana oli Wienin kongressin päätöksellä liitetty Preussiin. Trier oli jäänyt kehityksessä jälkeen naapurikaupungeistaan Kölnistä, Aachenista ja Düsseldorfista. Kaupungissa eli kuitenkin muisto siitä poliittisesta vapaudesta, josta trieriläiset nauttivat vuosina 1794-1815 Ranskan tasavallan kansalaisina. Tämä vapaus oli suurelta osin menetetty Preussin vallan alle siirtymisen myötä.

1820-luku oli tukalaa aikaa Trierin vähävaraisille sekä juutalaisyhteisölle. Seutukunnan talouden selkäranka, viininviljely, eli lama-aikaa. Myös antisemitismi alkoi nostaa rumaa päätään. Marxin perhe luopuikin juutalaisuudesta elokuussa 1824 ja kääntyi kristityksi. Sen sijaan esimerkiksi Marxin setä Samuel ei luopunut juutalaisesta uskonnostaan, vaan itse asiassa toimi kaupungin juutalaisyhteisön rabbina.

Muinaisen imperiumin jäljet

Ranskan keisari Napoleon I:n aloitteesta oli 1800-luvun alussa restauroitu Trierin roomalaista ilmettä. Kaupungin keskeinen maamerkki, vuosina 180-200 jaa. osaksi Augusta Treverorumin linnoitusjärjestelmää rakennettu Porta Nigran porttirakennus, palautettiin entiseen loistoonsa.

Juuri tämän vaikuttavan roomalaisen monumentin kupeeseen Marxin perhe muutti lokakuussa 1819, Karlin ollessa vielä kapalovauva.

Edith Hallin mukaan Porta Nigralla ja ylipäätään Trierin roomalaisajalta periytyneellä kaupunkikuvalla oli suuri merkitys Marxin ajattelun varhaisessa kehityksessä. Marx kirjoitti teini-ikäisenä vuosina 1836-1837 miten hän "halusi ymmärtää täydellisesti sen, mitä näki kaduilla". Trierin kaduilla Marx näki muinaisen Rooman imperiumin jälkiä.

Nuoresta Marxista kirjoittanut Nikolai Lapin kertoo lisäksi, että Marx piti liikuntaleikeistä. Marx myös ilahdutti ikätovereitaan vilkkaalla mielikuvituksella, joka poiki lukuisia satuja ja tarinoita.

Epäilemättä nämä tarinat saivat innoitusta myös historiallisesta miljööstä.

Marx sai melko tyypillisen keskiluokkaisen koulutuksen. Hän suoritti kymnaasin Trierissä ja opiskeli sen jälkeen Bonnin ja Berliinin yliopistossa.

Marx oli kiinnostunut antiikin ajattelusta. Hän opiskeli muun muassa Rooman aikaista lainsäädäntöä, Homeroksen tekstejä sekä Platonin ja Aristoteleen filosofiaa. Väitöskirjassaan Marx käsitteli tunnetusti antiikin luonnonfilosofiaa, erityisesti Demokritoksen ja Epikuroksen atomioppia.

Porta Nigra on Unescon maailmanperintökohde ja Trierin suosituimpia matkailunähtävyyksiä.
Porta Nigra on Unescon maailmanperintökohde ja Trierin suosituimpia matkailunähtävyyksiä. / ILoveMyPiccolo

Tässä merkissä olet voittava

Trier oli ennen kaikkea Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen kaupunki, Augusta Treverorum. Augustuksen lisäksi Trier liittyy toiseen Rooman valtakunnan historian kannalta vallankumoukselliseen hahmoon.

Konstantinus Suuri (272–337) takoi aikaisemmin vainotun kristinuskon osaksi Rooman valtakunnan uskonnollista kaanonia. Rooman sisäisen valtataistelun myötä Konstantinus päätyi 300-luvun alussa Trieriin, silloiseen Augusta Treverorumiin, ja aloitti kaupungin laajentamisen. Konstaninus rakennutti muun muassa suuren julkisen kylpylän sekä amfiteatterin, jolla lähistön kapinoivat frankkikuninkaat ja heidän joukkonsa syötettiin pedoille.

Trier oli myös kaupunki, josta Konstantinus lähti vastustajaansa Maxentiusta vastaan. Legendan mukaan ennen ratkaisevaa taistelua taivaalla nähtiin liekehtivä risti, jota pidettiin ennusmerkkinä Konstantinuksen ja kristinuskon voitosta pakanoista. "Tässä merkissä olet voittava", oli lausahdus, jonka Konstaninus legendan mukaan kuuli ja jonka myötä rististä, Rooman ajan kidutus- ja teloitusvälineestä, tuli kristinuskon keskeisin symboli.

Konstantinukselle kääntyminen kristinuskoon oli varmasti vähintään yhtä paljon poliittista opportunismia kuin omakohtaisen vakaumuksen ilmentymä. Edith Hallin mukaan Marx vertaa Louis Bonaparten Brumairekuun 18. -tekstissään tätä Konstantinuksen opportunistista kääntymistä siihen, miten Ranskan Napoleon III hylkäsi toisen tasavallan ja julisti itsensä keisariksi 1851.

Marxin muistoa ylläpitää Trierissä erityisesti Museum-Karl-Marx-Haus, joka sijaitsee Marxin synnyinkodissa osoitteessa 10 Brückenstrasse.
Marxin muistoa ylläpitää Trierissä erityisesti Museum-Karl-Marx-Haus, joka sijaitsee Marxin synnyinkodissa osoitteessa 10 Brückenstrasse. / paularps

Muisto elää

Tämän päivän Trier on noin 100 000 asukkaan kaupunki, jossa toimii 1970 perustettu yliopisto. Reininmaata ei enää ole, mutta sen muisto elää Saksan osavaltioiden Rheinland-Pfalz ja Nordrhein-Westfalen nimissä.

Marxin muistoa ylläpitää erityisesti Museum-Karl-Marx-Haus, joka sijaitsee Marxin synnyinkodissa osoitteessa 10 Brückenstrasse. Porta Nigra puolestaan on Unescon maailmanperintökohde ja Trierin suosituimpia matkailunähtävyyksiä.

Lähteet: Edith Hall: Marx In Trier - Growing Up In The Shadow Of Rome (Praxis Autumn 2011), Nikolai Lapin: Nuori Marx (Edistys 1977), Karl Marx: Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero (Minerva kustannus 2005).



Keskustelua

J. Alexandersson 4 kuukautta, 3 viikkoa sitten 25.12.2011

Tieteellisesti pätevän kuvauksen nuoren Marxin ajattelusta ja sen kehittymisestä kaikkine käänteineen ja myöhemminkin loppuun asti jatkuvine tietoteoreettisine skepsiksineen - minkä jälkimmäisen seikan ideologinen harrastelijahistoriointi on aina unohtanut, kuten ylläolevassakin kirjoituksessa - on kirjoittanut professori Reijo Wilenius teoksessaan Marx ennen Marxia. Edith Hallin Marx in Trier ilmaisee enemmänkin pyhäinjäännöstulkintaa ja dekoratiivista tilaussemiotiikkaa, vähemmän aatehistoriallista verifiointia.

Kimmo Koivisto 4 kuukautta sitten 17.01.2012

Hyvä kirjoitus Korvelalta. Nuoren Marxin ajatukset ovat todella hedelmällisiä, itse olen kiinnostunut hänen näkemyksistään luonnonfilosofiasta, joita Jukka Heiskanen on ruotinut kirjoissaan.

Ohje

  • Sähköpostiosoite tulee vain tiedonantaja.fi:n toimittajan tietoon.
  • Kommentit mieluiten omalla nimellä.
  • Maksimipituus on 2000 merkkiä.
  • Kommentti tulee näkyviin heti kun toimitus sen vahvistaa.
  • Toimitus pitää roskapostit poissa keskustelusta.




Visio sosialismista

7.5. 2012 – Marko Korvela

Marxin puolustuspuheenvuoro

18.4. 2012 – Marko Korvela

Tarinoita Titanicin varjoista

13.4. 2012 – Arto Tuominen

Vieläkö vasemmistosta on kansanliikkeeksi?

28.3. 2012 – Jari Heinonen

Finnair ja pörssiyhtiöt marxilaisittain

21.3. 2012 – Seppo Ruotsalainen

Samir Amin ajan hermolla

20.3. 2012 – Marko Korvela

Tukipaketit ja vakaussopimus tuhoavat Eurooppaa

13.3. 2012 – Marko Korvela

Luokkataistelulla kohti sosialismia ja kommunismia

18.2. 2012 – Tiedonantaja

Duunari tekee puolet työpäivästä ilmaiseksi

6.2. 2012 – Marko Korvela

Suomen työväenvallankumous 1918

27.1. 2012 – Erkki Susi

Kuinka Neuvostoliitto hajotettiin

25.1. 2012 – Erkki Susi

Kemijoen rakentaminen kuvastaa lakien muuttuvan soveltamisen historiaa

21.1. 2012 – Tapio Siirilä

Yhä rasistisempi Suomi

27.12. 2011 – Arto Tuominen

Marx ja Trier

19.12. 2011 – Marko Korvela

Matti & Teppo: Kaiken takana on raha

22.11. 2011 – Marko Korvela

Kehitys on kirosana

20.9. 2011 – Marko Korvela

Velka on kapitalismin turbo

9.9. 2011 – Marko Korvela

Ihminen on kommunisteille kaiken lähtökohta

5.9. 2011 – Erkki Susi

Kriisi on kypsynyt

26.8. 2011 – Seppo Ruotsalainen

Euron kriisi on pahempi kuin dollarin

17.6. 2011 – Tiedonantaja

Kasvatus on poliittista

31.5. 2011 – Marko Korvela

EU:n velkajärjestelypaketit ovat valtavan mittaluokan huijausoperaatio

13.4. 2011 – Seppo Ruotsalainen

Yleislakolla yksilöstä joukon tasolle

29.3. 2011 – Maarit Haataja

Miljardi ihmistä näkee nälkää

24.3. 2011 – Reijo Rinne

Leikkaukset, köyhyys ja syrjintä koskettavat naisia

9.3. 2011 – Kaija Kiessling

Rosa Luxemburgin kumouksellinen perintö

5.3. 2011 – Jari-Ville Nyman

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta

30.1. 2011 – Marko Korvela

Viisi myyttiä Suomen sotahistoriasta

20.1. 2011 – Kalle Kuittinen

Miksi vierastyövoimasta on tullut ”ongelma”?

8.1. 2011 – Rino Gelmi

Eurooppalaista vastarintaa ja vaihtoehtoja

5.1. 2011 – Yrjö Hakanen

Uutta suomalaista historiantutkimusta

30.11. 2010 – Tiedonantaja

Kasvu purkamalla uuteen yhteiskuntaan

8.11. 2010 – Reijo Rinne

Suomen tie Saksan rinnalle 1940 (osa 2)

9.10. 2010 – Erkki Susi

Tuottavuus, työaika ja työttömyys

23.9. 2010 – Martti Leppänen

Suurten toiveiden ehkäisypilleri

8.9. 2010 – Lena Huldén

Työnantajat työsuojelua vastaan

26.8. 2010 – Tapio Siirilä