Suurin tavoittein sosiaaliturvaa uudistamaan asetetulle Sata-komitealle kävi niin kuin vanhassa lasten lorussa hiirelle, joka kissalle takkia ompeli. Ei tullut takkia, ei edes liiviä, vain pienen pieni tuluskukkaro.
Lisäksi komitea kirjasi joulun alla valmistuneeseen loppuraporttiinsa, että sen esittämät pienetkin uudistukset toteutetaan vain ”valtiontalouden sallimissa rajoissa”. Tuluskukkarokin jäi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen taskuun.
Noin 700 000 suomalaista sinnittelee EU:n määrittelemän köyhyysrajan – nykyisin noin 900 euroa kuukaudessa – alapuolella. Kaksi vuotta työskennelleen Sata-komitean piti uudistaa sosiaaliturvaa niin, että köyhyys poistuu. Loppuraportissa ei kuitenkaan esitä köyhyyden poistamista, vaikka jopa EU on julistanut tämän vuoden köyhyyden torjumisen teemavuodeksi.
Useimmille kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ei komitea tarjoa mitään. Toimeentulotuen perusosan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason ei tule korotusta.
Pientä eläkettä saaville ehdotetaan takuueläkettä, mutta sekin jää vain 685 euroon ja toteutetaan aikaisintaan vuonna 2011. Myönteistä on myös ehdotus puolison tai vanhempien tuloihin perusturvan tarveharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta. Tarveharkinnan takia leikattua tukea saavista on 70 prosenttia naisia.
Työttömien aktivointilisään komitea ehdottaa 20 euron korotusta. Lisäksi työttömyysturvan, asumistuen ja opintotuen käsittelyyn tulisi 30 päivän käsittelytakuu. Sen sijaan komitea sivuuttaa kokonaan sen, miten työttömille saadaan lisää työpaikkoja.
Asumistukijärjestelmiä komitea haluaa yksinkertaistaa. Samalla kuntien vuokra-asunnot keskitettäisiin yhä enemmän asumistuen saajille, mikä voimistaisi asuinalueiden sosiaalista eriytymistä etenkin suurissa kaupungeissa.
Komitean työtä on leimannut pyrkimys toteuttaa muutoksia ”kustannusneutraalilla” tavalla ja valtion budjetin nykyisten raamien puitteissa. Tämä on johtanut esimerkiksi omaishoidon tuen kohdalla ehdotukseen, joka poistaisi nyt kuntakohtaisesti maksettavan tuen eritasoisuuden alentamalla joka viidennen omaishoidon tukea saavan tukea kun tuki siirretään Kelan hoidettavaksi.
Komitea joutui myös alistumaan työmarkkinajärjestöjen johtajien sanelemaan ns. sosiaalitupoon. Sen mukaan työttömyysturvan saannin työssäoloaikaa lyhennetään, mutta toisaalta eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan. Koulutustuki leikkaa jatkossa ansiosidonnaisen turvan maksimiaikaa ja muutosturvan korotetun päivärahan maksuaika lyhenee. Näin toiset pienituloiset laitetaan maksumiehiksi.
Kaiken lisäksi komitea siunasi porvarihallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajien sopiman ratkaisun, jolla sosiaaliturvan rahoituksesta leikattiin pois noin miljardi euroa vapauttamalla työnantajat kela-maksuista. Samaan aikaan verotuksen painopiste siirtyy entistä enemmän kulutusveroihin ja kunnallisveroon, jotka rasittavat suhteellisesti eniten vähävaraisia.
Komitean linjaukset kuvaavat sitä, miten Suomessa on siirrytty Pekka Kuusen sosiaalipolitiikasta oikeistolaisempaan ajatteluun. Sosiaaliturva nähdään ensisijassa kustannuksena eikä perusoikeutena ja tulonjaon eriarvoisuutta tasoittavana tekijänä, joka vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyden ja kansantalouden kehitykseen.
Samalla sosiaaliturvaa tarkastellaan entistä kapeammin – työllisyyden ja kunnallisten palvelujen merkitys sivuutetaan. Perusturvan ja julkisen vallan työllistämisvelvoitteiden sijasta painottuu sosiaaliturvan ”kannustavuus”. Sillä tarkoitetaan käytännössä halpatyön markkinoita.
Tälle linjalle tarvitaan vaihtoehto. SKP esittää siirtymistä asteittain vähintään 900 euron perusturvaan kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Lisäksi SKP ehdottaa verotettavan tulon alarajan nostamista 1 100 euroon kuukaudessa, 1 400 euron vähimmäispalkkaa, perusturva- ja eläkejärjestelmien keskittämistä Kelaan sekä rahoitusohjelma, jolla uudistus voidaan toteuttaa vaalikauden aikana kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja pörssikaupan verotusta.
27.1. 2012 – Tiedonantaja
26.1. 2012 – Tiedonantaja - Oulu
25.1. 2012 – Tiedonantaja
13.1. 2012 – Tiedonantaja
12.1. 2012 – Yrjö Hakanen
2.1. 2012 – Hannu Oittinen
30.12. 2011 – Tiedonantaja
29.12. 2011 – Marko Korvela
23.12. 2011 – Tiedonantaja
22.12. 2011 – Tiedonantaja
16.12. 2011 – Tiedonantaja
12.12. 2011 – Tiedonantaja
9.12. 2011 – Erkki Susi
29.11. 2011 – Tiedonantaja
29.11. 2011 – Hannu Oittinen
21.11. 2011 – Tiedonantaja
21.11. 2011 – Marko Korvela
8.11. 2011 – Camilla Kantola
3.11. 2011 – Tiedonantaja
3.11. 2011 – Tiedonantaja
31.10. 2011 – Marko Korvela
31.10. 2011 – Hannu Oittinen
27.10. 2011 – Tiedonantaja
24.10. 2011 – Tiedonantaja
21.10. 2011 – Tiedonantaja
18.10. 2011 – Tiedonantaja
18.10. 2011 – Tiedonantaja
14.10. 2011 – Marko Korvela
14.10. 2011 – Tiedonantaja - Hannu Oittinen
14.10. 2011 – Marko Korvela
12.10. 2011 – Tiedonantaja
8.10. 2011 – Marko Korvela
7.10. 2011 – Tiedonantaja
5.10. 2011 – Marko Korvela
21.9. 2011 – Tiedonantaja
19.9. 2011 – Tiedonantaja
Pitkään asian kanssa haakaillut Vasemmistoliittokin on saanut aikaan oman ohjelmansa perusturvan kehittämisestä.
Vaikka lähtökohtana on vain 750 euro/kk on se kumminkin hyvin positiivinen siinä mielessä että on asetettu tavoite joka merkitsee selvää parannusta nykyiseen tilanteeseen.
Ei ole paljonkaan mieltä pohtia sitä mitkä sovinnaisuuden, oikeudenmukaisuuden tai realismin näkökohdat olivat milläkin tavalla läsnä kun VAS asetti tavoitteekseen tuon 750 kuussa.
Pääasia että asettivat tavoitteen, joka omalta osaltaan mahdollistaa poliittisen kamppailun laajentamista korotus tavoitteiden puolesta.
Jos ja kun liikkeiden kehittyminen laajenee ja ottaa tuulta purjeisiinsa, liikkeellä olevat asettavat tavoitteensa itse piittaamatta poliittisten puolueiden tavoitteista.
Ehkäpä tonni kuussa ja kymppi tunnilta ovat sellaisia tavoitteita jotka muodostuvat hallitseviksi, mutta sehän ei ole minunkaan päätettävissäni.