Kun hallitus leikkaa, vastuu on kunnilla

Täältä Kaupin sairaalan osasto 2 A:lta osastonhoitaja Esa Kanerva siirtyi Tehyn luottamustehtäviin 21 vuotta sitten. / Hannu Oittinen

Hallitus suuntaa kasvaneet verotuotot pääosin lamavelan maksamiseen. Valtio ottaa vähemmän velkaa ensi vuonna kuin alunperin oli arvioitu tarvittavan. Tavalliset kansalaiset maksavat siis viime vuosina tehdyn valtion velan ympäristö-, kulutus ja haittaveroilla sekä nostetuilla palvelumaksuilla. Näin arvioi Tampereen kaupungin tehyläisten pääluottamusmies Esa Kanerva (sd).

– Elvytyksen raju vähentäminen saattaa kostautua talouskasvun hidastumisena ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna. Hallitus on tehnyt kalliita ratkaisuja, jotka tavalliset kansalaiset maksavat, kuten työnantajien Kela-maksun 700 miljoonan euron poiston, Kanerva sanoo.

Rahoitusvajeen kautta kohti seteliyhteiskuntaa

Pääluottamusmies Kanerva toteaa, että ns. Pekkarisen risupaketti maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia, vuonna 2010 jo 200-300 miljoonaa euroa. Maataloustukiin uppoaa vuosittain jo noin 3 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin työttömien tuki.

– Rahaa tulisi kohdentaa ennen kaikkea työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden hoitoon. Se koettelee kovasti Pirkanmaata ja Tamperetta, lomautettujakin on liki 100 000 henkeä.

Työllisyysmäärärahoja olisi lisättävä rajusti, sillä Suomella niitä on toiseksi vähiten OECD-maista. Kanerva muistuttaa, että Tampereella on helpompi päästä yliopistoon kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen.

– Tämä hallitus sanoo, että se ei leikkaa palveluja tai nosta veroja, mutta kunnat nostavat ja leikkaavat. Ne tekevät likaisen työn.

Terveydenhuollon ay-aktiivin mielestä ympäristöteknologian kehittämiseen, kuten jätteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, puhdistustekniikan kehittämiseen ja energian säästämiseen tähtääviin hankkeisiin olisi satsattava enemmän rahaa.

– Tasa-arvoinen koulutus olisi taattava jokaiselle kansalaiselle, korkeakoulujen henkilöstön lomautuksissa ei ole mitään järkeä, Kanerva sanoo.

Hänen tiedossaan on, että kuntien rahoitusvaje on tänä vuonna noin 850 miljoonaa euroa ja 3,2 miljoonan suomalaisen kuntavero nousi viime vuonna. Vuonna 2012 kuntien velka puolitoistakertaistuu.

– Suomalaista yhteiskuntaa muutetaan rahoitusvajeen kautta rakenteellisesti seteliyhteiskunnaksi. Tämä näkyy jatkossa muun muassa opetuksen epätasa-arvona siten, että ilman maksullista tukiopetusta tai preppausta ei oppilas pärjää koulutusputkessa. Terveydenhoito tulee entistä kalliimmaksi kansalaiselle, köyhät jäävät parhaimman hoidon ja hoivan ulkopuolelle.

Köyhiltä leikkaaminen on tietoinen arvovalinta

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Kanervan mukaan tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

– Tämä on arvovalinta ja hallitus ei ole aidosti huolissaan työttömistä ja nuorista. Kuntien pitäisi työllistää pitkäaikaistyöttömiä nykyistä huomattavasti enemmän, koska se olisi taloudellisestikin järkevää. Kunta joutuu osallistumaan pitkäaikaistyöttömän statuksen saaneen ihmisen työttömyyden kustannuksiin valtion ohella enemmän kuin tavallisen työttömän.

Lasku on Tampereellakin useita miljoonia euroja. Köyhien määrä on lisääntynyt 100 000 ihmisellä ja se näkyy toimeentulomenojen kasvuna kunnissa. Peruskoulun jälkeen nuoria ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan kaikki on ohjattava joko koulutukseen tai työhön.

Tampereen kaupungin tehyläisten pitkäaikaisen pääluottamusmiehen mielestä terveydenhuollon tulee olla pääosin julkisen terveydenhuollon järjestämää ja julkisen vallan verovaroin rahoittamaa. Sitä vain täydentää yksityinen palvelusektori. Palvelujen rahoituksen tulee olla sen tasoinen, että jokainen saa niitä tarvitessaan tasa-arvoiset, samantasoiset ja yhtäläiset terveydenhuollon palvelut.

– Terveydenhuollon kustannuksia ei saa nylkeä henkilöstön selkänahasta. Nykyisin taloudellinen tehokkuus on terveydenhuollossa ykkönen ja hoidon laatu tulee jossakin kaukana perässä. Terveydenhuollon asiakkaan taloudellinen asema ei saa vaikuttaa palvelujen laatuun ja saatavuuteen.

Vasemmiston täytyy näkyä tässä hetkessä

Nykyinen yhteiskunta elää reaaliaikaa ja kaikki asiat näyttäytyvät ihmisille mielikuvina. Politiikka on sellaista, miltä päätöksenteko päivittäin näyttää. Kanerva jatkaa, että työväenpuolueilla on kunniakas historia ja ne ovat tehneet pitkäjänteistä työtä yhteiskunnan vähäosasten hyväksi.

– Mutta hieno menneisyys ei riitä, vaan julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa täytyy näkyä joka hetki. Muuten puolue ei ole olemassa tai se mielletään vieraaksi. Asiakeskeisyys ja vastuullisuus eivät ole nykyisin välttämättömiä julkisuuskuvan kannalta.

Julkisuutta tuovat sloganit; iskulauseet ja ydinviestit riittävät. Ihminen äänestää henkilöä tai puoluetta sen mukaan, mihin hän voi samastua. Jos imago viestittää äänestäjille menestystä, varakkuutta ja tyyliä, joka miellyttää, se puolue saa äänen.

– Tai jos muukalaisvastaisuus, ympäristöyltiöpäisyys ja kaiken vastustaminen puhuttelee, äänestäjä löytää haluamansa puolueen. Kukapa haluaisi olla köyhän ja kurjan kaveri? Siinä on kiteytettynä vasemmistopuolueiden dilemma.

Tulevaa ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden eurooppalaista toimintapäivää ei Kanervan mukaan tunneta työpaikoilla ja ay-liikkeessä. Sen sijaan Kreikan ja koko EU:n taloustilanne on herättänyt keskustelua kahvitauoilla.

– Hallitus toimi Kreikan rahoituskriisissä todella nopeasti. Paljon puhuttiin siitä, että miljardilaskun maksavat taas tavalliset ihmiset ja toisen valtion puolesta. Kreikassa on toimittu holtittomasti ja kansantalous oli päästetty hunningolle. Niillekin mahdollisesti lopullisesti menetettäville rahoille olisi ollut kotimaassakin monta hyvää osoitetta.