Kolmiviikkoisen prikaatimatkamme viimeinen aamu leirialueella Kuubassa alkaa verkkaisesti. Kiirettä ei enää ole, paluulento Havannan kentältä Hollantiin lähtee myöhään illalla. Kiirettä ei ole myöskään leirin omilla lehmillä, jotka vaihtavat ruokailupaikkaa muutaman koiran saattamana. Lehmät voisivat löntystellä leirin baaritiskille vapaasti, mutta tarjoilua siellä niille ei ole, joten ne tyytyvät aamukasteiseen heinään hiukan kauempana.
Muistoesineitä ja muistitikkuja tungetaan matkalaukkuihin, muistoja mielen syövereihin. Leirin parhaimpiin keskusteluihin elämästä Kuubassa käytiin tapaamisessa naisliiton FMC:n edustajien kanssa. Mikä jarruttaa tasa-arvon toteutumista, mistä prostituutio johtuu, mikä on homojen asema, miten vanhuksista huolehditaan? Vastauksista on helppo päätellä, että yhteiskunnan ja ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on kärsimättömälle hidas prosessi.
Laki turvaa tasa-arvon miesten ja naisten välillä, mutta sen toteutuminen perheissä vie aikaa. Kotityöt tulevat edelleen suuremmalta osalta naisille. Naisten asema työelämässä on hyvä. Naisilla on keskimäärin parempi koulutus ja palkka kuin miehillä. Perinteisesti kotitalouksissa on kolme jopa neljäkin sukupolvea yhdessä ja siellä macho-kulttuuri elää edelleen. Jos perheen pikkupoika pyrkii keittiötöihin, niin aina löytyy isoisä jarruttelemaan, että mikäs homopoika sinä olet? Tämä heijastuu myös ikävästi muissakin yhteyksissä, eikä rasismistakaan ole päästy eroon.
Kuuban naisliitossa on jäseniä reilusti yli neljä miljoonaa ja vaikutusvaltainen on myös Ammattiyhdistysten keskusjärjestö CTC, jossa on 3,4 miljoonaa jäsentä. Ennen vallankumousta 1940-luvulla CTC hajotettiin ja ammattiliittotoimintaa johti diktaattori Batistan liittolainen. CTCn aktivisteja vainottiin ja murhattiin. Satamatyöläisten, sokeri- ja kuljetusalan työläisten johtajat tapettiin. Nyt Kuubassa ay-aktiivien ei tarvitse pelätä toisin kuin Kolumbian tasavallassa, jossa 10 vuoden aikana on tapettu yli 2 500 ay-aktiivia.
CTC:lle on tarvetta sillä palkat eivät ole suuria ja niiden kehitystä hidastaa kansainvälinen talouskriisi, mikä koettelee Kuubaa. Nikkeli on maan tärkein vientituote ja sen maailmanmarkkinahinta on laman myötä romahtanut. Aikaisemmin tonnista nikkeliä sai 50 000 US dollaria, nyt nikkelistä maksetaan vain 8 000 US dollaria.
|
| Työprikaatilaisia matkalla puutarhatöihin. / Martti Vaskonen |
Talouskriisi ja hurrikaanien aiheuttamat tuhot nakertavat palkkapussia. Eniten palkkapussia nakertaa USA:n ylläpitämä taloussaarto, mikä on jo 18 kertaa tuomittu YK:n yleiskokouksessa. Muutosta USA:n politiikkaan ei ole tuonut uusi presidentti Barack Obama ja siltäkin osin Nobelin rauhan palkinto meni jälleen väärään osoitteeseen.
On merkillistä, että krokotiilin muotoista saarta asuttavat kuubalaiset, eivät ole nujertuneet vastoinkäymisten alla. Kuuban kehityksen arvostaa korkealle myös YK:n raportti, jossa on huomattu sen saavutukset koulutuksen, terveydenhuollon ja yhteiskunnallisen tasa-arvon osalla.
Castron suuri linja tasa-arvo on vahvasti voitolla. Viva Cuba!
Turhaa kehua ammattiliittoa joka on hallituksen sylikoira. Koska Cuubassa on viimeksi ollut lakkoja tai muuta vastaavaa ammattiyhdistystoimintaa.
"
Turhaa kehua ammattiliittoa joka on hallituksen sylikoira. Koska Cuubassa on viimeksi ollut lakkoja tai muuta vastaavaa ammattiyhdistystoimintaa.
"
Saanko odottaa 400 vuotta jos odotan että sama henkilö sanoisi samaa suomalaisista liitoista ja manaisi lakkoja ja muuta ammattiyhdistystoimintaa toimintaa Suomeen?
Joulupukki saattaa elää satoja vuosia mutta omalle kohdalleni en usko moista onnea tai epäonnea koituvan.
Minä en lakkoja toivo enkä muutakaan kähinää mutta pidän sosialististen maiden ammattiyhdistyksiä päiväkerhoina joissa vain toistetaan mitä hallitus isät ovat sanoneet. Mitään omatoimista ei voi alkaa koska siitä joutuu revisionistin kirjoihin ja kommunistille se on pahempi tuomio kuin kapitalistiksi nimittäminen.
Minähän en ole täälläkään moittinut lakkoja vaan tapaa jolla ne toteutetaan koko kansantaloutta jarruttaen. Lakon pitää olla vain työntekijöiden ja työnantajan välinen kahnaus josta muut ja talous yleensä eivät saa kärsiä. Olisi aika alkaa suunnitella nykyaikaan paremmin sopivia työtaistelutoimia jos aiomme pystyä globaalissa maailmassa säilyttämään edes osan siitä mitä meillä nyt on.
Matti Aalto,huomaatteko kuitenkin ristiriidan, Kuuban kommunistinen puolue ei salli lakkoja. Ei mikään kommunistinen järjestelmä ole koskaan sallinut lakkoja ja muita mielenilmauksia.
Vain länsimainen vapaa demokratia ja markkinatalous "kestää" lakkoilut ja muut mielenilmaukset.
Joten, sallittakoon Työeläkeläiselle tässä kohtaan pieni "ähäkuti"
On näes tärkeää, että tälläkin palstalla on esitetään myös kritiikkiä.
Ristiriita:
"
Kuuban kommunistinen puolue ei salli lakkoja. Ei mikään kommunistinen järjestelmä ole koskaan sallinut lakkoja ja muita mielenilmauksia.
"
Vastaus riippuu siitä tarkastellaanko oikeaa todellisuutta vai keinotodellisuutta.
Ei demokratian parantaminen tee Kuuballekaan pahaa, mutta eihän siellä kuitenkaan ole sellaista elämää kuin porvarillinen media väittää.
Totta Matti, Kuubassa on paljon asioita, jotka ovat ihan hyvällä tolalla. Lännessa on paljon asioita, jotka ovat ihan hyvällä tolalla. Tärkeintä on avoin , objektiivinen ja kriittinen keskustelu.
Ystäväni Kuubasta Guizan kaupungista Bayamon läheltä kirjoitti minulle kirjeen.
Hän on maan tasolla mestariampuja ja ylpeä siitä. Vallankumouksen suojelukomitean jäsenenä hän kertoi saaneensa vallankumouksen vihollisen kiinni kanavarkaudesta . Myös hammastahnaputkilo ja saippuanpala löytyi roiston hallusta. Varsin tavallista tapahtumaa tämän päivän Kuubasta. Viimeinen kirje saapui Venezuelasta. Oliko hän opettamassa ampumista vaiko Chavezin suojelukaartilaisia kouluttamassa ei viestistä selvinnyt.
31.1. 2012 – Tiedonantaja
19.1. 2012 – Tiedonantaja
14.1. 2012 – Mark Waller
4.1. 2012 – Hannu Oittinen
3.1. 2012 – Marko Korvela
21.12. 2011 – Sami Laaksonen
15.12. 2011 – Tiedonantaja
15.12. 2011 – Tiedonantaja
12.12. 2011 – Tiedonantaja
30.11. 2011 – Marko Korvela
17.11. 2011 – Marko Korvela
24.9. 2011 – Erkki Susi
21.9. 2011 – Erkki Susi
21.9. 2011 – Tiedonantaja
16.9. 2011 – Tiedonantaja
16.8. 2011 – Tiedonantaja
8.8. 2011 – Yrjö Hakanen
2.8. 2011 – Iida Ylönen
28.6. 2011 – Tiedonantaja
9.6. 2011 – Marko Korvela
19.5. 2011 – Sami Laaksonen
23.4. 2011 – Mark Waller
23.3. 2011 – Tiedonantaja
14.3. 2011 – Marko Korvela
28.2. 2011 – Riia Colliander
16.2. 2011 – Tiedonantaja
11.2. 2011 – Marko Korvela
8.2. 2011 – Mark Waller
3.2. 2011 – Sami Laaksonen
1.2. 2011 – Erkki Susi
28.1. 2011 – Erkki Susi
20.1. 2011 – Marko Korvela
4.1. 2011 – Tiedonantaja
2.1. 2011 – UITBB/Marko Korvela
31.12. 2010 – Erkki Susi
9.12. 2010 – Tiedonantaja
-osaako kukaan selventää, artikkelissa ei mainittu siitä mitään?