|
| Suurituloisten kerskakulutus ja sen edistäminen ovat ympäristön kannalta tuhoisia. / Greenpeace/Satu Pitkänen |
— Lopettakaa sodat, sotavarustelu ja hillitön kerskakulutus, naulasi Heikki Tervahattu kolme keskeistä teesiä ympäristöliikkeelle.
Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Tervahattu alusti SKP:n ja DSL:n talviyliopistossa Vähäjärven kurssikeskuksessa sunnuntaina aiheesta sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos.
Irakin sodassa on asiantuntijoiden mukaan kuollut lähes miljoona ihmistä. Neljä miljoonaa on joutunut pakolaisena jättämään kotiseutunsa. Valtavien inhimillisten, taloudellisten ja kulttuuristen tuhojen lisäksi kärsijänä on ympäristö.
— Tehokkaat sotakoneet vaativat valtavasti energiaa ja fossiilisia polttoaineita. Sotiin käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, muistutti Tervahattu.
Irakin sotaan kuluu Yhdysvalloilta jopa 3 000 miljardia dollaria, kun ilmaston kohtalokas lämpeneminen voitaisiin arvioiden mukaan estää murto-osalla eli 2 000 miljardin dollarin investoinneilla.
Maapallolla käytetään vuosittain yli 1 500 miljardia dollaria aseisiin. Taustalla on Heikki Tervahatun mukaan kasvava taistelu hupenevista öljyvaroista. Ympäristön ja ihmiskunnan kannalta varustelu voi olla kohtalokasta.
— Sotimisen ilmastovaikutuksia ei oteta kansainvälisissä sopimuksissa ja tilastoissa huomioon. Niinpä USA:n Pentagon saa rauhassa olla maailman suurin saastuttaja.
Sotimisen lisäksi suurituloisten kerskakulutus ja sen edistäminen ovat ympäristön kannalta tuhoisia. Rikkaat markkinoivat muillekin kulutuskeskeistä elämäntapaa ja materiaalisen menestyksen mallia, mikä on maapallon resurssien kannalta kestämätöntä.
— Suurituloisille annetut verohelpotukset ovat Suomessa pahimpia ympäristörikoksia, sanoi Tervahattu.
Hänen mukaansa ympäristöliikkeen on suunnattava entistä tiukemmin sotaa, imperialismia ja kapitalismia vastaan.
Naton vastainen kamppailu on myös kamppailua kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan puolesta. Sotilasliiton laajentuminen on maailmanlaajuista taistelua energiavaroista, missä Suomikin haluaa esimerkiksi Afganistanissa turvata väkivalloin omia strategisia asemiaan.
Saattaa Pekka löytyä muitakin syitä.
31.1. 2012 – Tiedonantaja
19.1. 2012 – Tiedonantaja
14.1. 2012 – Mark Waller
4.1. 2012 – Hannu Oittinen
3.1. 2012 – Marko Korvela
21.12. 2011 – Sami Laaksonen
15.12. 2011 – Tiedonantaja
15.12. 2011 – Tiedonantaja
12.12. 2011 – Tiedonantaja
30.11. 2011 – Marko Korvela
17.11. 2011 – Marko Korvela
24.9. 2011 – Erkki Susi
21.9. 2011 – Erkki Susi
21.9. 2011 – Tiedonantaja
16.9. 2011 – Tiedonantaja
16.8. 2011 – Tiedonantaja
8.8. 2011 – Yrjö Hakanen
2.8. 2011 – Iida Ylönen
28.6. 2011 – Tiedonantaja
9.6. 2011 – Marko Korvela
19.5. 2011 – Sami Laaksonen
23.4. 2011 – Mark Waller
23.3. 2011 – Tiedonantaja
14.3. 2011 – Marko Korvela
28.2. 2011 – Riia Colliander
16.2. 2011 – Tiedonantaja
11.2. 2011 – Marko Korvela
8.2. 2011 – Mark Waller
3.2. 2011 – Sami Laaksonen
1.2. 2011 – Erkki Susi
28.1. 2011 – Erkki Susi
20.1. 2011 – Marko Korvela
4.1. 2011 – Tiedonantaja
2.1. 2011 – UITBB/Marko Korvela
31.12. 2010 – Erkki Susi
9.12. 2010 – Tiedonantaja
On syytä muistaa , että Korean ja Vietnamin sodat aiheuttivat länsimaissa melkoisen korkeasuhdanteen. Pari maailmansotaa olivat USA:lle todella mahtavaa businessta. Nykyiset sodat alkoivat republikaanipoliitikkojen henkilökohtaisesti omistamien yritysten sidonnaisuudesta sotatalouteen. Neuvostoliiton talous oli sotataloutta loppuun asti ja nyt on taas saatu aseteollisuus jaloilleen. Hyväntahtoisuudesta ei maailmantalous tee ratkaisujaan ja on vaikea kuvitella maailmaa täydellisen aseistariisunnan jälkeen.