Luokkakantaisen, taistelulle perustuvan ay-liikkeeen tarve ja mahdollisuudet kasvavat kapitalismin kriisin myötä.
— Vanhat keinot eivät enää tepsi. Kolmikantasopimisella ja konsensuspolitiikalla ei pystytä säilyttämään edes nykyisiä saati parantamaan työläisten asemia, pohtii kansainvälisen rakennusaloja käsittävän liiton UITBB:n puheenjohtaja John Sutton.
Puolustautuminen uusliberaalin kapitalismin hyökkäyksiä vastaan ja pitäminen kiinni omista asemistaan on sinänsä jo voitto. Suttonin mielestä Kreikka on hyvä esimerkki siitä, miten työläiset voivat taistella omien etujensa puolesta ylikansallisten yhtiöiden valtaa vastaan.
Yleispäteviä toiminnan reseptejä ei Suttonin mielestä ole, vaan ratkaisuja pitää hakea työpaikkatasolta ja paikallisista kamppailuista.
Ay-liikkeen on kuitenkin globaalin kapitalismin aikakaudella pyrittävä myös entistä tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön. Tätä UITBB on omalta osaltaan toteuttanut jo yli 60 vuotta.
|
| — Vanhat keinot eivät enää ay-rintamalla tepsi, sanoo John Sutton. / Veikko Koivusalo |
Vaikka paikallinen tilanne vaihtelee, on työelämässä olemassa myös globaaleja trendejä. Tämän hetken suurimmat maailmanlaajuiset haasteet liittyvät John Suttonin mukaan ennen kaikkea eräänlaiseen piiloyrittäjyyteen sekä vierastyövoima riistoon.
Piiloyrittäjyydellä Sutton viittaa siihen, miten työntekijä houkutellaan työllistämään itse itsensä. Näin työnantaja voi ulkoistaa työntekijälle muun muassa työttömyys- ja eläketurvaa sekä kiertää muita työsuhteen velvoitteita.
— Toinen trendi on alipalkatun vierastyövoiman tuonti esimerkiksi Virosta Suomeen tai Indonesiasta Australiaan. Epätoivoisia työläisiä painostetaan tekemään työtä huonoilla työehdoilla, kuvaa Sutton globaalia ongelmaa.
Seuraavaksi UITBB:n johto kokoontuu Libanonissa Beirutissa. Joulukuussa on tulossa suurempi liiton kokous Brasiliassa.
Sutton kertoo myös, miten sukupuolten välinen yhdenvertaisuus on liitossa nostettu keskeiseen asemaan. Rakennusalojen naisilla on oma sukupuolikysymyksiä käsittelevä tapaamisensa toukokuussa Malissa Afrikassa.
UITBB:n kotisivut (In English)
3.9. 2010 – Marko Korvela
31.8. 2010 – Tiedonantaja
19.8. 2010 – Erkki Susi
7.8. 2010 – Tiedonantaja
4.8. 2010 – Tiedonantaja
11.6. 2010 – Marko Korvela
8.6. 2010 – Tiedonantaja
31.5. 2010 – Marko Korvela
31.5. 2010 – Tiedonantaja
31.5. 2010 – Tiedonantaja
12.5. 2010 – Tiedonantaja
11.5. 2010 – Tiedonantaja
3.5. 2010 – Tiedonantaja
29.4. 2010 – Tiedonantaja
21.4. 2010 – Tiedonantaja
31.3. 2010 – Tiedonantaja
24.3. 2010 – Tiedonantaja
23.3. 2010 – Marko Korvela
15.3. 2010 – Marko Korvela
15.3. 2010 – TA-Joensuu
11.3. 2010 – Marko Korvela
2.3. 2010 – Bror Kajsajuntti (Luulaja)
1.3. 2010 – SL – La Jornada, Canal Once
28.2. 2010 – TA
25.2. 2010 – Erkki Susi
23.2. 2010 – TA
16.2. 2010 – Derya TEKİN
12.2. 2010 – Tiedonantaja
11.2. 2010 – Tiedonantaja
10.2. 2010 – Tiedonantaja
8.2. 2010 – Vladimir Fjodorov
25.1. 2010 – Erkki Susi
24.1. 2010 – Martti Vaskonen
15.1. 2010 – Tiedonantaja
28.12. 2009 – Mark Waller
Shutton oli huolissaa, että työntekija houkutellaan työllistämään itse itsensä. Silloin työntekijä vastaa työttömyys, eläketusva ja muut velvoitteen, jotka työnantaja normaalisti hoitaa. Toisaalta työntekijällä on mahdollisuus saada suurempi osa työn tuotosta, koska työnantaja "ei vedä välistä". Toisin sanoen työntekijä kantaa yrittämisen riskit ja nauttii yrittämisen hedelmistä.
Se sitten onnistuuko työtekijä saada yrittämisen kannattajaksi, riippuu siitä kuinka onnistuneen sopimuksen työntekijä onnistuu saamaan aikaan. Sen määrää markkinatilanne ja tietysti työntekijän sopimustaito. Tästä on varmaan olemassa sekä hyviä, että huonoja esimerkkejä.
Joku on siinä onnistunut, ja joku epäonnistunut.
Mutta olkoo se yksi vaihtoehto.
Puhun asiasta siksi "römealla rintaäänellä", koska minulle kävi juuri noin JA OLEN SIIHEN TYYTYVÄINEN .